Pankkisektorilla on useita rakenteellisia ongelmia, jotka tekevät siitä haavoittuvaisen, varoittaa Suomen Pankki Vakausarvio-raportissaan.
Keskuspankin mukaan riskejä ovat asuntoluotonannon suuri määrä suhteessa luottolaitosten omaan pääomaan ja muuhun luotonantoon sekä luottolaitosten riippuvuus kansainvälisestä, osin asuntolainavakuudellisesta tukkuvarainhankinnasta.
”Luottolaitossektorin keskittyneisyyden ja kytkeytyneisyyden vuoksi rahoitusvakauden horjumisella voisi olla Suomessa erityisen vakavat seuraukset. Luotonantoon liittyvät järjestelmäriskit voisivat toteutuessaan vahingoittaa rahoituksenvälitystä ja talouskasvua esimerkiksi, jos luottotappiot kasvaisivat, luottolaitosten varainhankinta vaikeutuisi ja luotonanto alkaisi tyrehtyä, mikä supistaisi yksityistä kulutusta ja investointeja”, SP toteaa.
Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti Suomea vuoden 2016 lopulla erityisesti kotitalouksien suuresta velkaantuneisuudesta, johon liittyy keskipitkän aikavälin riskejä. SP:n mukaan suomalaiset kotitaloudet ovat ennätyksellisen velkaantuneita tuloihinsa nähden, velkaantuneisuus on kasvanut jo pitkään, velka on pääosin vaihtuvakorkoista ja asuntovelka on voimakkaasti keskittynyt osalle kotitalouksia.
On ymmärrettävää että Suomen Pankki on velkaantumisesta huolissaan.
Kotitalouksien liiallinen velkaantuminen on nimittäin ollut historiassa yksi rahoitus- ja talouskriisien keskeisimpiä taustatekijöitä.
Suuri velkaantuneisuus lisää SP:n mukaan kotitalouksien alttiutta supistaa kulutustaan tilanteessa, jossa talous kehittyy odotettua heikommin. ”Tuloihinsa nähden voimakkaasti velkaantuneet kotitaloudet ovat erityisen haavoittuvia korkojen nousun ja tulonmenetysten, kuten työttömyyden, suhteen. Varallisuuteensa nähden voimakkaasti velkaantuneet kotitaloudet ovat puolestaan haavoittuvia asuntojen hintojen laskun suhteen.”
Kotitalouksien velkaantumistahdin hidastuminen 2010-luvulla on ollut myönteistä rahoitusvakauden kannalta. Vuoden 2016 lopussa kotitalouksien velka suhteessa käytettävissä olevaan vuosituloon oli vajaat 127 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 124,5 prosenttia.
SP muistuttaa kuitenkin, että velka ja riskit ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti kotitalouksien kesken.
”Hieman yli puolella kotitalouksista on rahoituslaitosten myöntämää velkaa. Puolet velasta on kotitalouksilla, joilla on velkaa yli kolme kertaa käytettävissä olevan vuositulonsa verran eli joiden velka-tulosuhde on yli 300 %. Näitä kotitalouksia on noin 10 % kaikista kotitalouksista ja viidennes velkaisista kotitalouksista.”
