Oma talous

Pikavipeille kustannuskatto Ruotsissa – tehokkaampi kuin Suomen tapa?

Suomessa pikavipeille asetettiin vuonna 2013 korkokatto: Alle 2 000 euron lainojen todellinen vuosikorko saa olla maksimissaan 50 % + viitekorko. Lain ensisijaisena tarkoituksena on ollut suojella kuluttajia estämällä lainantarjoajia asettamasta lainoilleen ylisuuria korkoja. Korkokatto ei  kuitenkaan aina toimi pikavipeissä.

Lakia on kuitenkin käytännössä helppo kiertää. Monet lainantarjoajat myöntävät esimerkiksi yli 2 000 euron luottolimiittejä, joihin korkokatto ei päde. Kuluttaja voi nostaa limiittiä käyttöönsä haluamansa summan verran. Käytännössä pikavipit siis muuttuivat luottolimiiteiksi ja lakimuutoksella ei saatu aikaan haluttua vaikutusta, sillä yli 2 000 euron luottolimiiteissä korko voi olla mitä tahansa.

Suomi ei ole ainoa maa, joka on joutunut pohtimaan pikavippilainsäädäntöään. Selvitimmekin, miten muut Pohjoismaat ovat yrittäneet selättää ongelmaa!

Miten pikavippejä säädellään eri Pohjoismaissa?

Pohjoismaissa on käytössä eri tapoja suitsia pikavippien korkeita korkoja:

Suomi Ruotsi Norja Tanska
Ensimmäiset pikavipit markkinoille 2005 2006 2008 2008
Korko-/kustannuskatto Korkokatto, 50% Ei, kustannuskatto tulossa Ei

 

Ei

 

2013: Alle 2000 € lainat max. korko 50 % + viitekorko 1.7.2018: Korko enintään 40 %, lainakustannukset enintään 100 % lainasummasta 1.1.2017 alkaen: Pakollinen 48 tunnin mietintäaika hakemisen jälkeen ennen kuin vastaanottaa lainan, koskee kaikkia alle 3kk lainoja

 

Norjassa ja Tanskassa pikavipeille ei ole asetettu lainkaan korkokattoa. Ruotsissa taas käsitellään parhaillaan lakialoitetta pikavippien korkokatosta sekä kustannuskatosta, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan kesällä 2018.

Mikä ero on korkokatolla ja kustannuskatolla?

Suomessa on siis käytössä korkokatto ja Ruotsissa kustannuskatto, mutta miten ne oikein eroavat toisistaan?

Korkokatto: Luoton korko tai viivästyskorko ei saa ylittää 50 prosenttia (+ viitekorko).

Kustannuskatto: Luottosumman päälle tulevat kustannukset koko laina-ajalta (korko + muut kulut) eivät saa ylittää 100 prosenttia luoton summasta. Eli esimerkiksi 200 € lainasta saa periä maksimissaan 200 € korkoa ja kuluja.

Käytännössä kustannuskatto olisi todennäköisesti kuluttajille selkeämpi kuin korkokatto. Tämä siksi, että koron lisäksi lainassa on usein muitakin kustannuksia, jotka voivat nousta yllättävän suuriksi. Muita kuluja ovat esimerkiksi laskutusmaksut sekä nostoprovisiot. Pelkkää korkoa tärkeämpää onkin huomioida lainan kokonaiskustannukset.

Vaikka todellinen vuosikorko ottaa huomioon myös muut kustannukset, se ei ole aina se selkein mittari.  Todellinen vuosikorko voi nousta helposti satoihin prosentteihin pienissä ja lyhytaikaisissa lainoissa.

Kokonaiskustannusten rajoittaminen saattaisi tepsiä myös nykyisiin lainkiertäjiin. Ruotsi on siis pessyt Suomen – jälleen kerran.

Tanskassa pikavipin ottamista tulee harkita kahdesti

Tanskassa tai Norjassa ei ole korko- tai kustannuskattoa. Sen sijaan esimerkiksi Tanskassa pikavippiasiakkaille on asetettu pakollinen 48 tunnin mietintäaika. Kaksi vuorokautta hakemisen jälkeen kuluttajan tulee varmistaa lainahakemuksensa vielä uudemman kerran ennen kuin rahat saa tilille. Kuluttajille tarjotaan näin enemmän harkinta-aikaa ja mahdollisuus päätöksen peruuttamiseen.

Sääntö koskee kuitenkin vain lainoja, joiden takaisinmaksuaika on alle 3 kk. Lakia on siis helppo kiertää myöntämällä lainaa pidemmällä maksuajalla, esimerkiksi Suomen malliin myöntämällä luottolimiittiä.

Suomen lakiin uusia muutoksia?

Suomessa on puhuttu viime vuosina paljon pikavipeistä ja niiden ongelmista. Vuoden 2013 lain jatkuva kiertäminen onkin herättänyt päättäjät uusiin toimiin.

Pikavipeille kaavaillaankin parhaillaan uutta lakia, jonka tarkoitus olisi kiristää sääntelyä esimerkiksi nostamalla nykyistä korkokattoa. Ministeriön uudessa ehdotuksessa korkokatto koskisi myös yli 2000 euron lainoja, ja pohdinnassa on myös muita uusia keinoja rajoittaa pikavippiyritysten perimiä kuluja.

Julkaistu alunperin VertaaEnsin.fi blogissa.

Tiedoksi lukijoille: Artikkeli sisältää SalkunRakentajan markkinointikumppanin sivuille linkkejä, joiden perusteella SalkunRakentaja-sivusto voi saada korvauksia.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös