Osakekurssit ovat nousseet reippaasti kuluvan vuoden aikana ja osakemarkkinoiden keskimääräinen arvostustaso on noussut jo yli pitkän aikavälin keskiarvon. Julkisessa keskustelussa on jopa varoiteltu arvostuskuplasta.
Helpompaa ei ole korkomarkkinoillakaan. Pitkään jatkunut historiallisen alhainen korkotaso saattaa olla tulossa tiensä päähän, sillä kiihtyvästä talouskasvusta on nyt yhä enemmän merkkejä. Työllisyyden ja inflaatio-odotusten nousu luovat keskuspankeille paineita rahapolitiikan kiristämiselle. Ohjauskorkojen nousu olisi myrkkyä erityisesti pitkän koron rahastoille.
Tosin inflaation kiihtymisestä ei ole vielä selkeitä merkkejä.
”Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu niin sanottu pohjahintainflaatio on hieman kiihtynyt, mutta sen mittaama euroalueen inflaatiovauhti on silti vasta vähän yli prosentin vuosivauhdissa”, toteaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri artikkelissaan.
Hurrin mukaan EKP haluaa yleisen hintatason nousevan keskimäärin vajaan kahden prosentin vuosivauhtia, ja onkin ilmoittanut jatkavansa rahapolitiikan elvytysohjelmiaan niin kauan kuin arvelee inflaation kiihdyttämisen edellyttävän.
Osakekurssien nousu ja kasvavat epäilyt rahapolitiikan kiristymisestä saattavat olla kuitenkin ne syyt, jotka ovat saaneet sijoittajat siirtämään varojaan lyhyen koron rahastoihin.
Finanssialan Keskusliiton mukaan huhtikuussa nimittäin eniten uutta pääomaa sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin, yhteensä 274 miljoonaa euroa.
Yhdistelmärahastoihin kertyi 123 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 15 miljoonaa euroa uusia sijoituksia. Pitkän koron rahastoista lunastettiin 85 miljoonaa euroa ja osakerahastoista 74 miljoonaa euroa.
Osakerahastoissa eniten uusia sijoituksia kertyi Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 233 miljoonaa euroa. Lisäksi Eurooppa-rahastojen arvo nousi yli 300 miljoonaa euroa osakekurssien nousun ansiosta. Suomi-osakerahastojen arvo nousi myös noin 280 miljoonalla eurolla.
