Volatiliteetti mittaa kurssiheilunnan määrää, mutta mitä se kertoo sijoittajalle? Siis oikeasti.
Volatiliteetti tulee monessa eri muodossa. On osakkeen volatiliteetti, on salkun volatiliteetti ja volatiliteetti-indeksi eli VIX.
Sijoittajana olet varmasti kuullut, että volatiliteetti mittaa riskin määrää, mutta mitä tästä riskimittarista tulisi tietää? Tulisiko volatiliteetin olla mahdollisimman alhainen? Onko volatiliteetti pelkästään huono asia?
Tämä artikkeli tarjoaa viisi eri näkökulmaa volatiliteettiin ja sijoittajana hyödyt näistä kaikista, mutta ensin tarkastellaan miten volatiliteetti lasketaan.
Volatiliteetti, näin se lasketaan
Volatiliteetti lasketaan osakkeen tai rahaston aikasarjadatasta. Tavallisimmin volatiliteetti lasketaan päivätuottojen keskihajonnasta ja ilmoitetaan prosentteina vuodessa.
Päivittäinen keskihajonta siis jaetaan pörssipäivän lukumäärän neliöjuurella.
Mitä isompi keskihajonta, sen isompi on volatiliteetti.
1) Pörssinoteeratut rahastot lisäävät volatiliteetin määrää.
Mielikuvana voisi kuvitella, että suosiotaan kasvattaneet passiiviset pörssinoteeratut rahastot vähentäisivät kurssiheilunnan määrää. Kun isompi osa sijoittajista lopettaa aktiivisen voittajaosakkeiden metsästyksen, voisi kurssiheilunnan odottaa tasaantuvan.
Asia ei kuitenkaan ole näin. Akateemisen tutkimuksen mukaan, mitä isompi osa osakkeesta on pörssinoteeratun rahaston omistamana, sen isompi on osakkeen kurssiheilunta. Passiiviset pörssinoteeratut rahastot ovat siis omiaan lisäämään volatiliteettia.
2) Volatiliteetti on vajavainen riskimittari
Volatiliteeetti kuvaa osakkeen riskiä. Esimerkiksi Elisa on defensiivinen osake, joka tekee tasaista tulosta ja Elisan volatiliteetti on 18 prosenttia. Vastaavasti Cargotec on syklinen osake, jonka tulos on voimakkaan suhdanneriippuvaista. Cargotecin vuositason volatiliteetti onkin huomattavasti korkeampi, eli 33 prosenttia.
Volatiliteettia on kuitenkin kritisoitu siitä, että se siirtää tarkastetun osakkeen todellisista riskitekijöistä taaksepäin katsoviin mittareihin. Volatiliteettiin liittyvät oletukset ja alhainen enneustevoima tekevät siitä vajavaisen riskimittarin.
Volatiliteetin laskenta nojaa kahteen oletukseen, eli tuottojen normaalijakaumaan ja korrelaation staattisuuteen. Sijoittajana sinun on hyvä tiedostaa, että kumpikaan näistä oletuksista ei pidä paikkaansa.
3) Alhaisen volatiliteetin osakkeet tuottavat keskimääräistä paremmin
Osakkeen voimakkaan kurssiheilunnan pitäisi olla signaali osakkeen korkeasta riskistä. Lisäksi markkinoiden pitäisi maksaa riskinotosta: sijoittajalle, joka ottaa kantaakseen korkeamman riskin, kuuluu korkempi preemio kuin sijoittajalle joka ottaa pienemmän riskin. Jos riski realisoituu, maksaa korkeamman riskin sijoittaja enemmän.
Voisi siis kuvitella, että pääsisit korkeampaan tuottoon valitsemalla salkkuusi korkean volatiliteetin osakkeita. Pitkällä aikavälillä lyhytaikainen kurssivaihtelu on merkityksetöntä, joten korkean volatiliteetin osakkeiden valitsemisen voisi kuvitella olevan hyvä strategia.
Kymmenen viime vuoden aikana alhaisen volatiliteetin osakkeet ovat kuitenkin tuottaneet kerkimääräistä paremmin. Osasyy on se, että moni sijoittaja etsii ”turvasatamaa” alhaisen volatiliteetin osakkeista.
4) Alhainen pelkokerroin, eli volatiliteetti-indeksi antaa signaalin mahdollisesta kurssiromahduksesta
Olet varmaan kuullut markkinoiden pelkokertoimesta. Tällä viitataan volatiliteetti-indeksiin, jonka lyhenne on VIX. Esimerkiksi Brexitin jälkeen VIX-indeksi nousi reippaasti, joten nimitys on perusteltu.
VIX katsoo tulevaisuuteen eli se kertoo odotetun hintavaihtelun seuraavalle 30 päivälle. VIX lasketaan S&P500-indeksin optioista.
Volatiliteetti-indeksistä puhutaan pelkokertoimena. Sijoittajana sinun on kuitenkin hyvä tietää, että indeksi ei aina kerro pelosta. Jos treidaajat uskovat markkinoiden nousevan he kirjoittavat osto-optioita enemmän, osto-optioiden hinta nousee ja tämän mukana VIX nousee.
Vastaavasti, jos treidaajat uskovat markkinoiden laskevan, näkyy tämä myyntioptioiden preemioissa tavalla, joka myös nostaa VIX-indeksin arvoa.
Alhainen VIX-lukema voi myös olla hälyttävä merkki. Miten tämä on selitettävissä? Warren Buffetin kuuluisa slogan on, että ”ole ahne kun muut ovat peloissaan ja ole peloissasi silloin kun muut ovat ahneita”.
Markkinoiden romahdusta edeltää yltiöpäinen optimismi. Yltiöpäinen optimismi, johtaa ahneuteen ja mahdollistaa hintojen kehittymisen liian korkeille tasoille. Mitä korkeammat hinnat sen voimakkaampi korjausliike on mahdollinen.
Alhainen pelkoindeksi voi siis antaa signaalin liiallisesta optimismista, ja esimerkiksi poliittisiin odotuksiin perustuvista hinnoitteluvääristymästä. Sen takia Yhdysvaltojen keskuspankki on ollut huolissaan osakkeiden alhaisesta volatiliteetista.
5) Volatiliteetti kertoo odotetun salkun tuottohaarukan
Oletetaan, että salkkusi odotettu tuotto on 9 prosenttia ja volatiliteetti 12 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että salkkusi tuotto on oletettavasti ensi vuonna jotain miinus 3 prosentin ja plus 21 prosentin välillä.
On kuitenkin hyvä muistaa, että kyseessä on edelleen pelkkä oletus. Salkkusi tuotto voi siis olla myös vähemmän kuin miinus 3 prosenttia tai jopa enemmän kuin 21 prosenttia plussaa.
