Tilastokeskuksen uusimmat vuokra-asuntotilastot ovat hämmentävää luettavaa.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,5 prosenttia, muualla Suomessa 2,3 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,8 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,8 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 1,1 prosenttia.
Silmiinpistävää vuokrien viime vuosien kehityksessä on niiden erkaantuminen muusta hintakehityksestä. Vuodesta 2012 lähtien vuokrien nousu on ollut selvästi muun hintatason nousua rajumpaa.
Eikä helpotusta tilanteeseen ole tulossa lähivuosina, mikäli on uskominen Raklin tekemää vuokra-asuntobarometria.
Siihen vastanneista noin 80 prosenttia arvioi pienten asuntojen vuokrien nousevan pääkaupunkiseudulla seuraavien 12 kuukauden aikana. Myös Tampereen ja Turun seudulla pienten asuntojen vuokrien nousuvauhdin odotetaan olevan samaa luokkaa kuin pääkaupunkiseudulla. Jyväskylässä ja Kuopiossa noin puolet ja Oulussa ja Lahdessa noin 40 prosenttia vastaajista uskoo yksiöiden ja kaksioiden vuokrien maltilliseen nousuun.
Asumistukea on syytetty yhdeksi vuokra-asumisen hintaa nostavaksi tekijäksi. Yleinen asumistuki on tähän asti sidottu vuokra-indeksiin, ei elinkustannusindeksiin. Vuokrien nousu nostaa siis asumistukea, joka puolestaan valuu vuokralaisen kautta vuokranantajalle. Asumistuki nostaa vuokra-asuntojen kysyntää ja sitä kautta hintoja. Vuokrien ja asumistuen nousu ruokkivat siis toinen toisiaan.
Hallitus on päättänyt katkaista asumistuen kasvun asettamalla asumistukeen neliövuokrakohtaisen katon. Lisäksi tarkoitus on sitoa yleinen asumistuki elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijaan.
Syyttävä sormi on nostettu pystyyn myös kuntia kohtaan. Kuntien väitetään kaavoittavan liian niukasti ja ruokkivat siten vuokrahintojen nousua. Vuokramarkkinoilla on pulaa eteenkin pienistä kerrostaloasunnoista.
Muitakin syitä löytyy.
Investors Housen toimitusjohtajan Petri Roinisen mukaan puolet vuokramarkkinoista muodostuu valtion korkotukemista vuokra-asunnoista, joiden omistajina ovat kunnat ja muut yleishyödylliset toimijat. Asuntoja rakennetaan, rahoitetaan ja vuokria osin maksetaan siis veronmaksajien varoin.
Nyt tämä ”ekosysteemi ” on kohdannut neljä kriisiä, Roininen väittää.
Ensinnäkin asuntokanta on isolta osin vanhaa ja tarvitse kalliit peruskorjaukset, mikä nostaa vuokria. Myös kuntien taloustilanne rajoittaa velanottoa ja investointeja uusiin kohteisiin. Asumistuesta suurin osa kohdentuu tälle sektorille ja sen kasvulle vaaditaan loppua.
Lisäksi kaupungistumisen seurauksena osa julkisen sektorin vuokra-asunnoista sijaitsee taantuvilla paikkakunnilla, joissa asunnot menettävät arvoaan. Kun asunnot siis sijaitsevat väärillä alueilla, nousevat hinnat ja vuokrat siellä missä tarjontaa on liian vähän, eli siis kasvukeskuksissa ja eteenkin pääkaupunkiseudulla.
