Osa muistaa vuoden 2008 finanssikriisin. Miten se peilautuu sitä edeltäviin talouskriiseihin?
Ensyklopediae Britannica on listannut historian viisi tuhoisinta talouskriisiä. Katsotaanpa lista läpi ja katsotaan mitä siitä voisi oppia.
1) Vuoden 1772 luottokriisi
1760-luvulla Brittien imperiumi oli kerännyt massiivisen määrän omaisuutta kolonialismin ja kaupankäynnin kautta. Tästä syntyvä optimismi kasvatti brittipankkien luottotaseita merkittävällä vauhdilla.
Riskit realisoituivat kun yksi brittipankin osakas pakeni maksamattomia velkojaan Ranskaan asti. Uutisten levittyä brittiläiset lainanantajat menivät paniikkiin ja pankkien eteen kertyi pitkiä jonoja taikaisinmaksua vaativista lainanantajista. Kriisi alkoi Lontoosta ja levisi nopeasti koko Eurooppaan. Historioitsijoiden mukaan kriisillä oli suuri merkitys Bostonin teekutsujen ja Amerikan vallankumouksen syntyyn.
2) 1930-luvun suuri lama
Kriisi alkoi Wall Streetin romahduksesta vuonna 1929 ja voimistui myöhemmin Yhdysvaltojen huonojen päätösten seurauksena. Lama keski lähes 10 vuotta ja johti massiivisiin tulonmenetyksiin, sekä ennätyskorkeaan työttömyyteen. Yhdysvalloissa työttömyysaste kasvoi pahimmillaan 25 prosenttiin.
Suuren laman syistä ei ole yksimielisyyttä, vaan siitä on useita eri koulukuntia. Mainittuja syitä ovat muun muassa rahamäärän supistaminen, liian korkeaa säästöaste, sekä verotuksen, protektionismismin ja sääntelyn kiristäminen.
3) 1970-luvun öljykriisi
Kriisi sai alkunsa, kun Opecin jäsenmaat päättivät kostaa Yhdysvalloille sen annettua aseellista tukea Israelille sodassa arabeja vastaan. Opec eväsi odottamatta öljyn Yhdysvalloilta ja sen liittolaisilta. Tämän seurauksena öljyn hinta nousi rajusti ja johti taloudelliseen kriisiin. Seurauksena oli stagflaatio, eli stagnaation ja inflaation yhdistelmä. Öljyn hinnan nousun seurauksena inflaatio oli erittäin voimakasta. Samanaikaisesti käsillä oli talouskriisin aiheuttama taantuma. Kriisistä toipuminen kesti useita vuosia.
4) Vuoden 1997 Aasian kriisi
Kriisi lähti liikkeelle Thaimaasta ja levisi nopeasti Itä-Aasiaan. Kriisiä edelsi spekulatiivisen ulkomaisen pääoman määrän kasvu Itä-Aasian ”tiikerivaltioihin”, kuten Thaimaaseen, Indonesiaan, Malesiaan, Singaporeen, Hong Kongiin ja Etelä-Koreaan. Pääoman kasvun seurauksena seurasi optimismin aikakausi, jonka aikana luottojen määrä näissä maissa kasvoi voimakkaasti.
Rahantulo nosti inflaatiota, kotimaista kulutusta ja tuontia, mutta vienti laski bahtin kiinteän vaihtokurssin myötä. Vuoden 1997 heinäkuussa Thaimaa ei enää kestänyt valuuttakeinottelijoiden luomaa painetta ja joutui luopumaan kiinteästä Yhdysvaltojen dollariin sidotusta vaihtokurssistaan. Valuutta päästettiin siis kellumaan ja syyksi kerrottiin ulkomaisten valuuttojen puute. Syntyi paniikki joka levisi myös muihin Aasian valtioihin. Tämän seurauksena ulkomaiset sijoittajat vetivät sijoituksiaan takaisin isolla kädellä ja kriisi oli valmis. Kriisistä olisi tuskin selvitty ilman kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tukipaketteja.
5) Vuoden 2008 finanssikriisi
Vuoden 2008 finanssikriisi syntyi useista syistä. Näitä syitä olivat muun muassa pitkään liian alhaalla jatkunut korkotaso, maksukyvyttömien asiakkaiden asuntoluototus, asuntolainoille säädetyt veroedut, rahoituslaitosten korkea riskinottohalukkuus ja luottoriskijohdannaiset.
Asuntokuplan puhjettua useat rahoituslaitokset joutuivat vaikeuksiin. AIG pelastettiin, mutta Lehman Brothersin annettiin kaatua. Lehman Brothersin kaatuminen saattoi useat instituutiot kuilun partaalle ja rahoitusjärjestelmän pelastamiseksi tarvittiin ennen näkemättömän suuret pelastuspaketit.
Mitä yhteistä talouskriiseillä on?
Listaa katsoessa nähdään, että useissa tapauksissa kriisin taustalla on ollut korkeaksi kasvanut optimismi ja tätä seurannut lainoitusasteen kasvu ja korkea riskinotto. Toisaalta 1970-luvun kriisi lähti liikkeelle Opecin päätöksestä kostaa Yhdysvalloille. Niin ikään vuoden 1930-luvun suuren laman yhdeksi syyksi on laskettu liian korkea säästämisaste, vaikka pörssiromahduksella iso merkitys olikin.
Ennen on siis ollut toisin. Vakavat talouskriisit eivät aina synny pelkästä ylioptimisimin synnyttämästä isosta velkakuplasta, joka sitten puhkeaa, vaan siihen voi olla myös muita syitä.
Myös teknologia muokkaa talouden toimintamekanismeja ja tekee sen ymmärtämisestä entistä hankalampaa. Jeremy Josse kirjoittaa Seeking Alphan artikkelisssaan, että taloustieteen oppikirjat pitäisi kirjoittaa uusiksi teknologisen kehityksen myötä. Tämä on voimakkaasti sanottu, mutta esimerkiksi Keyniläisen koulukunnan mukaiset suuret panostukset infrastruktuurin sisältävät Jossen mukaan entistä pienempiä kerroinvaikutuksia, kun koneet tekevät suurimman osan töistä.
Monetaristien mukaan taas rahan määrän lisääminen pitäisi ainoastaan nostaa inflaatiota. Kuitenkaan keskuspankkien viime aikoina toteuttemat merkittävän kokoiset elvytyspaketit eivät ole nostaneet inflaatiota merkittävästi.