Suomen talous on monella mittarilla tarkasteltuna tärkeimpiä kilpailijamaitaan suuremmissa vaikeuksissa.
Suomen bruttokansantulo henkilöä kohden on pudonnut yhä kauemmas tärkeimpien kauppakumppaneidemme luvuista, varoittaa ekonomisti Roger Wessman.
Wessmanin mukaan Suomen talouskehitys on viimeisen vuosikymmenen ajan ollut surkeaa. ”Bruttokansantuote on yhä selkeästi alhaisempi kuin kymmenen vuotta sitten. Koko maailmassa viimeinen vuosikymmen on ollut taloudellisesti vaikea, mutta harvoissa maissa yhtä synkkä kuin Suomessa”, ekonomisti kirjoittaa laajassa Ajatuspaja Liberan artikkelissaan.
Samaan aikaan kuin Suomi on rämpinyt talousvaikeuksissaan, Ruotsin ja Saksan taloudet ovat selkeästi kasvaneet, Wessman toteaa.
Sekä Ruotsin että Saksan elinkeinorakenne on melko samankaltainen kuin Suomen, ja molemmat ovat altistuneet samoille globaalin talouskehityksen asettamille haasteille. Silti Suomi jää jälkeen.
Viimeaikainen talouskehitys on kuitenkin näyttänyt Suomessa suotuisalta.
Suomen talouden veturi on ollut kotimainen yksityinen kulutus. ”Vaikka kansantulo on supistunut, kotitalouksien kulutus on noussut. Heikosta talouskehityksestä huolimatta keskivertosuomalainen ei ole joutunut tinkimään elintasostaan”, Wessman toteaa.
Suomalaisten kotitalouksien säästämisaste on ollut negatiivinen syksystä 2014 lähtien, ja säästämisaste alkoi laskea jo vuonna 2010.
Kulutukseen perustuvalla talouskasvulla on kuitenkin hintansa. ”Kulutustasoa on ylläpidetty tulevien vuosien elintason kustannuksella, ottamalla velkaa ja supistamalla investointeja.”
Suomen taloudessa on jo menetetty yksi vuosikymmen, ja se selittyy ekonomistin mukaan osittain kansainvälisellä talouskriisillä ja Nokian matkapuhelinten romahduksella.
”Nyt Suomen talous näyttää viimein päässeen takaisin kasvuun, kun nämä ongelmat eivät enää synkennä kasvulukuja. On silti syytä pelätä, että kuilu Ruotsiin ja Saksaan kasvaa entisestään, jos emme tahdo tai uskalla uudistua”, Wessman varoittaa.
Yksi keskeinen ongelma suomessa on vauhdilla ikääntyvä väestö.
”Ikärakenteen muutos on meille suurempi ongelma kuin Ruotsille ja Saksalle. Erityisen huolestuttavaa on, että Suomessa investoidaan muita vähemmän liiketoiminnan kehitykseen. Sen takia kasvumme saattaa olla muita hitaampaa myös tulevaisuudessa.”
Suomen vaikea tilanne on kuitenkin korjattavissa ottamalla oppia kilpailijamaista. ”Saksasta voimme ottaa mallia työmarkkinapolitiikassa. Ruotsilta taas voimme oppia, miten voimme lisätä kilpailua eri aloille ja tehostaa kotimarkkinoita.”
