startup suosioharha
Sijoittajan verotus

Kiinteistövero menossa uusiksi – pelkona veron nousu ja rahastus

Valtiovarainministeriö valmistelee kiinteistöverotuksen uudistamista. Nyt pelätään kuntien nostavan kiinteistöveroja entisestään.

Kiinteistöverotusta varten kehitetään uusi maapohjan arvostamisjärjestelmä, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020, kertoo Valtiovarainministeriö tiedotteessaan. Uudistus parantaa VM:n mukaan kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Taustalla alueelliset erot kiinteistöjen kauppahinnoissa

VM:n teettämien asiantuntijaselvitysten mukaan maapohjien kiinteistöverotuksen arvostamisjärjestelmä on uudistettava, koska rakennusten ja maapohjien verotusarvot ovat yleisesti jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Maapohjien kauppahinnat ovat eriytyneet alueellisesti, mikä tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon verotusarvostuksessa.

”Uusi arvostamisjärjestelmä parantaa kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Päämääränä ei ole korottaa tai keventää verotusta, vaikkakin verotusarvot voivat joillain alueilla nousta ja joillain laskea”, kertoo finanssineuvos Elina Pylkkänen valtiovarainministeriöstä.

Koko maahan määritellään uudet hinta-alueet, joista johdetaan kiinteistöjen maapohjien verotusarvot. Maapohjien hinta-alueet muodostetaan uudenlaisella menetelmällä, jossa hyödynnetään kauppahinta-, kiinteistö-, maasto- sekä rakennus- ja huoneistorekisteritietoja.

Tulossa uusi palvelu

Samalla luodaan palvelu, jossa kansalaiset voivat itse tarkastella maanhinta-alueita, VM kertoo. Myös hinta-alueiden määräytymisperusteiden yksityiskohtainen kuvaus tulee avoimesti kaikkien nähtäville ja todennettavaksi.

Uusi arvostamisjärjestelmä valmistuu vuoden 2019 aikana. Uutta arvostusjärjestelmää sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa.

Myös rakennusten arvostamisjärjestelmä on tarkoitus uudistaa. Tästä perustetaan myöhemmin erillinen hanke.

Paheneeko kuntien kiinteistöverolypsy?

Kiinteistöjen verottaminen on kunnille houkutteleva rahastusmuoto, koska kiinteistöjä ei voida siirtää kunnan ulkopuolelle.

Omakotiliitossa pelätäänkin nyt, että kunnat nostavat kiinteistöveroja ja muita asumiskustannuksia entistäkin hanakammin, kun sote- ja maakuntauudistus vie niiltä verotuloja sote-palvelujen järjestämisvastuun mukana.

”Tällä hallituskaudella jo tähän mennessä on tiedossa 175 miljoonan euron kustannusten nousu kiinteistöverotuksessa, se on merkittävä nousu. Ja kuitenkin hallitusohjelmaan on kirjattu, että korkeintaan maltillisesti nostetaan 100 miljoonaa”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen Taloussanomien haastattelussa.

Kiinteistöverotus ei huomioi kotitalouden käytettävissä olevia tuloja toisin kuin tuloverotus ja siten se lisää tarvetta asumis- ja toimeentulotuille, Omakotiliitto totesi tiedotteessaan toukokuussa.

Erityisen huonoon asemaan kiinteistöveron korotus asettaa liiton mukaan ikääntyvät ja yksinelävät. ”Onko oikeudenmukaista, että varhaiskasvatusmaksun alennus lankeaa myös pienituloisten maksettavaksi kiinteistöverotuksen lisäkorotuksena? Kotitaloudet eivät myöskään ole voineet varautua kiinteistöverotuksen rajuun kasvuun. Kiinteistöverotus tuotti vuonna 2000 yli 0,5 miljardia euroa ja tänä vuonna jo yli 1,8 miljardia euroa!  Jokaisella on kuitenkin oikeus asuntoon eikä kansalaisia voida pakottaa myymään kotejaan.”

Taustaa: Mikä on kiinteistövero?

Kiinteistövero on vuosittain maksettava, kiinteistön omistukseen perustuva vero. Vero voi perustua pelkkään maaomistukseen, rakennuksiin tai näiden yhdistelmään. Yleensä veron suuruus määräytyy kiinteistöomaisuuden markkina-arvon mukaan.

Kiinteistöliiton laatiman Indeksitalo 2016 -selvityksen mukaan kiinteistöverot ja maksut ovat vuonna 2016 keskimäärin 2,58 euroa neliöltä kuukaudessa suomalaisissa yli 30 000 asukkaan kaupungeissa.

Paikkakuntakohtaiset erot ovat kuitenkin huomattavat, sillä 60 neliön asunnolle jyvitetty vuosikulu on vertailun halvimmassa kaupungissa Oulussa 1 592 euroa ja kalleimmassa kaupungissa Rovaniemellä 2 122 euroa. Talokohtainen kustannus on Indeksitalon kokoisessa talossa vuosittain Oulussa 63 686 ja Rovaniemellä 84 879 euroa.

Vertailussa mukana olevien kaupunkien joukossa suurin nousu nähtiin Rovaniemellä, jossa tontin kiinteistövero nousi 15 prosenttia ja rakennuksen kiinteistövero peräti 50 prosenttia. Myös Forssassa, Jyväskylässä, Kouvolassa, Savonlinnassa ja Uudessakaupungissa kiinteistöverotus puree tänä vuonna huomattavasti edellisvuotta enemmän.

Click to comment

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä (artikkeleita ja mainosbannereita), ja sivusto voi saada ko. sisällöistä julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 0400-132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
x x
Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Sisällöntuottajaksi
Digipaketti
Anna palautetta
 

Tilaa uutiskirje

Copyright © 2017 Salkkumedia Oy

Ylös