Maailma muuttuu ja sitä myötä muuttuvat talouden toimintamekanismit. Tätä mieltä on ainakin Jeremy Josse Seeking Alphan artikkelissaan.
Jotta voisit tutustua Jeremyn teeseihin, on paikallaan kerrata pieni pala taloustieteen perusteita. Menemme siis kysynnän ja tarjonnan lakiin.
Kysynnän ja tarjonnan laki
Kun tuotteen hinta laskee, nousee tuotteen kysyntä. Jos jäätelö maksaa 5 euroa, jättää moni sen ostamatta. Toisaalta kun jäätelö maksaa euron, saattaa joku ostaa kaksikin jäätelöä. Kuvaajassa kysynnän lisääntyminen hinnan laskiessa näyttää tältä.
Tarjonnan puolella yhtälö menee toisinpäin. Mitä enemmän kysyntää on sen kalliimmalla tavaraa tarjotaan myytäväksi. Kuvaajassa se näyttää tältä.
Hinta asettuu vapailla markkinoilla siten, että kysyntä kohtaa tarjonnan. Tällöin markkinoilla liikkuu tavaraa määrän Q verran, hintaan P.
Tämän perustan päälle voidaan sitten mallentaa hintajoustojen merkitys, verotuksen vaikutus, työttömyys, inflaation syntyminen, monopoli, tuotantotukien seuraus, sekä ulkoisvaikutukset.
Digitaalisten tuotteiden merkitys taloustieteen malleille
Digitaalisilla tuotteilla on muutama erikoispiirre, jotka muokkaavat kysynnän ja tarjonnan tasapainon muodostumista. Isoin muutos on tarjonnassa.
Tarjontakäyrä muodostuu yritysten rajakustannuskäyristä. Nämä rajakustannukset ovat nousevia, joka johtuu siitä, että jokainen lisäjäätelö on edellistä kalliimpi tuottaa.
Digitaalisia tuotetta on kuitenkin tarjolla rajattomasti ja digitaalisia kopioita voidaan tuottaa rajaton määrä. Jos minulla on jäätelö ja annan sen sinulle niin minulla ei ole enää jäätelöä. Jos taas annan sinun lukea SalkunRakentajan artikkelin, on minulla edelleen SalkunRakentajan artikkeli.
Jos öljyä on entistä pienempi määrä tarjolla tulee öljyn hinta nousemaan. Öljyn hinta nousee, koska tarjonta on rajattua. Sama mekanismi ei toimi digitaalisessa tuotteessa, koska tuotetta voidaan jakaa periaatteessa rajattomasti.
Rajakustannus on nouseva myös sen takia, että hallinnointi tulee kalliimmaksi yrityksen koon kasvaessa. Mitä isompi yritys on kyseessä sen monimutkaisempi kokonaisuudesta tulee. Kaikki työntekijät eivät olekaan enää kaiken aikaa parhaiten tuottavassa työssä ja tarvittavan kommunikaation määrä kasvaa.
Teknologia muokkaa myös näitä yritysten organisaatiokustannuksia. Ihminen tekee mainioita päätöksiä silloin, kun tietomäärä on pieni. Ihmisen kapasiteetilla on kuitenkin rajansa ja monimutkaisuuden kasvaessa päätöksistä tulee huonompia. Tietokoneet toimivat toisin. Niistä on vähän hyötyä, kun tietoa on vähän tarjolla, mutta ne tekevät sitä parempia ”päätöksiä” mitä enemmän dataa niillä on käytettävissään. Yksi keino hyödyntää tietokoneita organisaatiokustannusten laskemiseksi on yritysten Apex-rakenne.
Jeremy Jossen teesit
Argumenttiensa tueksi Jeremy Josse esittää Seeking Alphan artikkelissaan kaksi havaintoa, jotka puoltavat ajatusta taloustieteellisten mallien vanhentumisesta.
- Keynesiläisen koulukunnan mukaan yhteiskunnan tulisi investoida infrastruktuuriin laskusuhdanteessa. Keskeisenä tekijänä ovat kerrannaisvaikutukset. Yhteiskunta maksaa rakentamisen kustannuksen jolla ostetaan työtä. Kerrannaisvaikutus syntyy siitä, että tämä työntekijä ostaa palkallaan asioita ja luo kysyntää. Tämän kysynnän kautta syntyy tarve ostaa lisää työtä, joka puolestaan lisää kysyntää ja niin edelleen. Jeremy Jossen mukaan teknologiavetoisen talouden kerrannaisvaikutukset ovat minimaalisia, koska entistä merkittävämpi osa kustannuksista syntyy koneiden käytöstä ja entistä pienempi osa syntyy työnteon kustannuksista. Jossen mukaan keskuspankkien osto-ohjelmien olisi klassisen teorian mukaan pitänyt nostaa tuottavuutta, mutta näin ei kuitenkaan käynyt.
- Monetaristien mukaan rahan määrän lisääminen johtaa vain kasvavaan inflaatioon. Rahan tarjonnan määrän viime aikainen lisääminen keskuspankkien osto-ohjelmien kautta olisi pitänyt nostaa inflaatiota, mutta näin ei käynyt.
Jeremy Jossen mukaan sijoittaja, joka analysoi keskuspankkien politiikkaa tulisi siis huomioida ne muutokset mitä ”voittaja vie kaiken”-talous tuo mukanaan, eikä pohjata analyysiaan pelkästään taloustieteen klassisiin teorioihin.
Sijoittajan on tosin hyvä muistaa sekin, että klassiset teoriat on aikanaan todistettu toimiviksi, Jeremy Jossen teesit taas ei.
