Sipilän hallitus kertoi toukokuussa paljon huomiota saaneesta työttömien aktivoimiseen liittyvästä lakiesityksestä. Sen mukaan jatkossa työttömän pitäisi hakea kolmessa kuukaudessa kahtatoista työpaikkaa. Jos työtön ei näin tekisi, hän menettäisi työttömyyskorvauksensa 60 päiväksi.
Käytännössä työttömän pitäisi siis hakea yhtä työpaikkaa viikossa.
Oppositiopuolueet, SAK ja STTK tuomitsivat työttömien pakottamisen työnhakuun tuoreeltaan. Hallitusta syytettiin työttömien kurjistamisesta, koska ministerit eivät ymmärrä työttömän arkea.
Lisäksi monissa mielipiteissä on epäilty lakiesityksen johtavan vain työhakemusten tehtailuun. SAK laskee, että kolmessa kuukaudessa syntyy liki neljä miljoonaa työhakemusta, kun 330 000 työtöntä hakee kolmessa kuukaudessa 12:ta työpaikkaa.
Työministeri Jari Lindström seisoo tiukasti lakiesityksen takana.
Työ- ja elinkeinoministeriön blogissaan Lindström kertoo, että aktiivisen työnhaun mallin tavoitteena on tehostaa työnhakijoiden omatoimista ja aktiivista työnhakua, lisätä alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä työttömyysetuuden vastikkeellisuutta. Tarkoituksena ei ole kyykyttää työttömiä tai kuormittaa työnantajia turhilla hakemuksilla.
Lindströmin mukaan työttömällä on jo entuudestaan velvollisuus hakea töitä.
”Työnhakijalla on työttömyysturvalain mukaan nykyisinkin velvollisuus hakea aktiivisesti työtä ja raportoida siitä verkossa. Uutta ehdotetussa mallissa on tarkempi määritelmä sille, mitä pidetään aktiivisena työnhakuna ja lähtökohtaisesti kaikille sama raportointiväli”, työministeri toteaa.
Ministeri muistuttaa myös, ettei aktiivisen työnhaun velvoite koskisi kaikkia työttömiä kaikissa tilanteissa.
”Velvoitetta ei kohdenneta ihmisiin, joilla on terveysongelmia tai riittämätön koulutuspohja. Tästä olemme täysin samaa mieltä. Jos osaamisessa on puutteita, koulutus tai muu osaamisen kehittäminen on ensisijaista. Siksi työn hakemista ei edellytettäisi esimerkiksi sellaisilta viikoilta, jolloin henkilö osallistuu työvoimakoulutukseen tai opiskelee omaehtoisesti työttömyysetuudella tuettuna. Työnhakua ei myöskään edellytettäisi, jos henkilö on sairaana. Velvoite hakea työtä kohdentuukin ensisijaisesti niihin henkilöihin, joiden edellytykset hakea työtä ovat kunnossa ja joille on tarjolla sopivia työpaikkoja.”
Uudessa mallissa luotetaan ministerin mukaan entistä enemmän työttömien omaan näkemykseen siitä, mitä työpaikkoja heidän kannattaa hakea ja mitkä työpaikat vastaavat heidän omaa osaamistaan.
”Työttömiä myös kannustetaan hakemaan työtä eri kanavien ja omien verkostojensa kautta. Tarkoituksena ei siis ole, että työttömät hakevat mitä tahansa työpaikkoja tai ainoastaan julkiseen työnvälitykseen ilmoitettuja paikkoja täyttääkseen työnhakuvelvoitteen.”
Aktiivisen työnhaun malliin voi tutustua tarkemmin TEM:n sivuilta.
