Maailman suurin talousmahti on velkaantunut sodilla, veroalennuksilla ja elvytyspaketeilla.
Yhdysvaltojen liittovaltion velka on niin massiivinen että jo numeroiden kanssa pitää olla tarkkana. Maan velkataakka on pian saavuttamassa 20 biljoonaa dollaria (engl. trillion), mikä on 20 000 miljardia. Kun kaikki luvut pannaan riviin, saadaan lukema 20 000 000 000 000 dollaria.
Yhdysvalloissa asuu hieman yli 321 miljoonaa asukasta, joten jokaista amerikkalaista kohden velkaa on yli 62 000 dollaria.
Suhteessa bruttokansantuotteeseen velka on noussut jo yli 100 prosentin, mikä ei tosin ole kansainvälisessä vertailussa edes poikkeuksellisen korkea lukema. Velan osuus bruttokansantuotteesta on kuitenkin kasvanut huimasti, kuten alla oleva kuvaaja osoittaa. Vuonna 1980, Ronald Reaganin presidenttikauden alussa, velkaa oli vain 30 prosenttia suhteessa bkt:hen.
Pian maaginen 20 biljoonan rajapyykki muuttuu likapyykiksi, sillä tiedossa on poliittista vääntöä ja syyttävien sormien heristelyä, arvioi MarketWatch-sivusto.
Miten Yhdysvaltojen velkataakka on sitten noussut noin massiiviseksi?
Syitä on kolme: massiiviset verohelpotukset, sodat ja finanssipolitiikan julkiset elvytyspaketit.
Presidentti Ronald Reagania on ylistetty kylmän sodan ja Neuvostoliiton kukistajana. Se pitääkin luultavasti paikkansa, sillä Reagan nujersi neuvostotalouden sen ylivoimaisesti suuremmilla taloudellisilla resursseilla. Tähtien sota -hankkeen suunnittelu saattoi olla vain Reaganin ovelaa taktiikkaa, jolla hän pyrki osoittamaan neuvostojohtajille, kuinka mahdotonta kommunistisen talouden on pysyä USA:n asevarusteluvauhdissa mukana.
Kolikolla on kuitenkin toinenkin puolensa.
Reaganin presidenttikaudella USA:n velkataakka karkasi hurjaan kasvuun. Elokuussa 1981, taantuman kynnyksellä, Reagan allekirjoitti veroalennuksia koskevia lakeja. Veroalennuksilla saattoi olla taloutta stimuloiva vaikutus mutta valtiontalouteen ne jättivät aimo loven. Veroalennukset alensivat liittovaltion tuloja nykyrahassa keskimäärin 118 miljardia dollaria vuosittain neljän vuoden ajan.
Yhdysvaltojen viime vuosikymmeninä käymät sodat ovat myös verottaneet valtion rahakirstua massiivisesti.
Afganistanin ja Irakin sodat, jotka George W. Bush aloitti World Trade Centerin -terroristi-iskujen jälkeen vuonna 2001, ovat lisänneet valtion velkaa kaiken kaikkiaan yli 2000 miljardilla dollarilla.
Myös vuonna 2007 alkanut Yhdysvaltojen talouden halvaannuttanut massiivinen finanssikriisi on lisännyt velkataakkaa. Pankkituet ja talouden elvytyspaketit ovat nostaneet velka-alijäämää 1000 miljardia dollaria.
Barack Obama allekirjoitti vuonna 2009 asetuksen elvytyksestä ja uusinvestoinneista. Verohelpotusten lisäksi Obaman elvytyspaketti käytti miljardeja dollareita työttömyysetuuksiin ja infrastruktuurihankkeisiin. Kaiken kaikkiaan Obaman elvytysohjelmat ovat lisänneet velkataakkaa 1000 miljardilla dollarilla.
Lähde: MarketWatch
