Yksityisen sektorin suuripalkkaisin kymmenys ansaitsi lähes 2,6 kertaa enemmän kuin pienipalkkaisin kymmenys, kertoo Tilastokeskus.
Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin kokoaikaisten kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan mediaaniansio oli 3 193 euroa kuukaudessa vuonna 2016. Mediaaniansio tarkoittaa aineiston puolivälissä olevaa keskimmäistä palkkaa silloin kun palkat ovat suuruusjärjestyksessä.
Miesten mediaaniansiot olivat 3 620 ja naisten 2 821 euroa. Miesten ja naisten ammattirakenteen erot vaikuttavat pitkälti sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Miehistä enemmistö toimii asiantuntijatehtävissä, kun taas naisia työskentelee asiantuntijatehtävien lisäksi paljon myös palvelu- ja myyntityössä sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyössä.
Sukupuolten välinen palkkaero on kuitenkin reilun kymmenen vuoden aikana kaventunut muutamia prosentteja.
Yksityisen sektorin erityisasiantuntijoiden mediaaniansiot olivat 4 255 euroa kuukaudessa, asiantuntijoiden 3 377 euroa ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden 2 359 euroa.
Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin kuukausipalkkaisista vähiten ansaitseva kymmenys ansaitsi 2 131 euroa ja eniten ansaitseva kymmenys 5 520 euroa. Yksityisen sektorin johtajilla oli suurimmat ansiot. Tosin johtaja-ammattiluokan ansiotiedot eivät kuitenkaan ole kaikilta osin kattavat, sillä aineistossa ei pääsääntöisesti ole ylimmän johdon palkkoja.
Teollisuudessa on selvästi palvelualoja paremmat palkat.
Yksityisen sektorin palvelualoilla työskentelevien säännöllisen työajan mediaaniansiot olivat 2 978 euroa kuukaudessa kun taas teollisuuden toimialoilla mediaaniansio oli viidenneksen tätä suurempi, 3 577 euroa. Teollisuudessa erityisasiantuntijoiden osuus on palvelualoja suurempi ja ammattirakenne on muutenkin erilainen.
Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan ansion desiilipalkat vuonna 2016 ammattiluokituksen pääluokan mukaan
Säännöllisen työajan kuukausiansiot yksityisellä sektorilla nousevat koulutusasteen ja iän myötä.
Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden mediaaniansio oli 4 320 euroa kun taas alemman korkeakouluasteen suorittaneilla 3 350 euroa kuukaudessa. Keskiasteen koulutuksen käyneiden ansiot jäivät 2 630 euroon. Ansiot ovat korkeimmat keskimäärin 40-49-vuotiailla. Korkeammin koulutettujen suurimmat kuukausiansiot ovat eläkeiän kynnyksellä olevilla.
Kirjoituksessa sekotetaan palkkataso ja ansiotaso, mikä johtunee siitä, ettei Tilastokeskuksessa ymmärretä niiden eroa (pay/wage). EU:n Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta on jo vuosia sitten esittänyt, että palkkaero lasketaan tuntipalkoista, joissa vuosipalkka jaetaan tehdyillä vuosityötunneilla.
Miten voimme verrata kahden henkilön ansioita, kun toinen tekee 36 tuntia viikossa ja toinen 55 tuntia viikossa. Ensimmäisellä on vuosilomaa 38 työpäivää ja toisella 25 työpäivää.
Irvokasta ja epätasa-arvoista tällaiset vertailut.
Ansiotasojen eroa pitää tarkastella tuntiansioilla silloin, kun halutaan selvittää esim. onko työmarkkinoilla sukupuolten välistä epätasaarvoa vai ei.
Tässä artikkelissa ja Tilastokeskuksen alkuperäisessä julkaisussa ei tarkoituksena ole paneutua tasa-arvokysymykseen. Näissä vain neutraalisti todetaan eroja säännöllisessä työajan ansioissa. Syy-seuraussuhteiden selvitys on erillisen jutun aihe.
Tilastokeskus vertailee säännöllisen työajan ansioita. Tämä sisältää kuukausipalkan, työaikalisät, luontoisetujen verotusarvon ja provision/myyntipalkkion keskimäärin kuukaudessa. Ylitöiden ja tulospalkkioiden osuutta ei lasketa tähän ansiokäsitteeseen. Kuukausipalkkatilasto sisältää kokoaikaiset kuukausipalkkaiset palkansaajat. Osa-aikaisiksi luokitellaan palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on alle 90 prosenttia alan yleisestä työajasta.
Luin kuitenkin tämän artikkelisi. http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124716-taas-sekoitettu-ansio-ja-palkkaero-toisiinsa
”Tuntipalkkaisilla vakio on yksi työtunti. Kuukausipalkkaisilla ei huomioida tehtyjä työtunteja kuukaudessa. Antti ja Bertta tekevät 170 tuntia kuussa ja saavat 1700 seuroa. Heillä on siis sama ansiotaso ja sama palkkataso. Kun Bertta haluaa ja saa luvan tehdä 160 tuntia kuussa ja saa 1600 euroa, hänellä on edelleen sama palkkataso kuin Antilla. Me tavalliset ihmiset luulemme harhaisesti, että siinä ei rikota tasa-arvolakia, mutta Samapalkkaohjelman mukaan Bertan palkkaa tulee nostaa 100 euroa kuussa tasa-arvon vuoksi. Suomessa kun nämä viisaat naistutkijat käyttävät ansiovertailua synonyyminä palkkavertailulle.”
Eli tarkoitat varmaankin, ettei säännöllisen työajan ansioissa ole vakioitu työaikaa.
Olen siis samaa mieltä. Erot ansioissa miesten ja naisten välillä johtuvat eroilla työtunneissa.
Tilastokeskus väittää, että sen palkka-aineistossa on säännöllisen työajan ansio. Tilastokeskus joko valehtelee tai sitten Tilastokeskus tarkoittaa säännöllisen työajan ansiolla muuta kuin mitä Työaikalaissa ja työehtosopimuksissa määritellään.
Suomessa on noin 200-250 000 palkansaajaa, joilla kuukausiansio ei ole säännöllisen työajan ansio senkään jälkeen, kun ansioista on poistettu tuntiperustaisesti maksetut ylityöt.
Näitä ryhmiä ovat mm. opettajat, lääkärit, toimitus- ja pääjohtajat ja melkein kaikki muutkin yksityisen sektorin johtajat. Lisäksi noin 30 % päälliköistä ilmoittaa, etteivät he saa erillistä ylityökorvausta, vaan että heillä kiinteä kuukausipalkka sisältää korvauksen mahdollisista ylitöistä.
Eikä se tuntipalkkalaisillakaan ihan oikein mene. Ei lisiä (kuten likaisen, raskaan, vaarallisen työn ja urakkalisiä) lasketa erikseen säännölliseltä työajalta ja erikseen ylityöajalta. Kokonaissumma se menee palkkoihin.
Tilastokeskus ei tunnusta tätä tilannetta vaan väittää itsepäisesti, että heidän EK:lta saamansa palkka-aineisto on säännöllisen työajan ansio.
Musta tuo Sumasen pointti on aika oleellinen. Kyllä naisten ja miesten palkoista hyvin yleisesti uutisoidaan niin, että naisilla on huonompi palkka koska he ovat naisia. Esimerkiksi tämän jutun kuva kertoo aika paljon minkälaista mielikuvaa viljellään http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005276767.html.
Mietitään vaikkapa mitä Akavan työelämäasioiden asiantuntija Tarja Arkio kertoo Akavan tasa-arvo kampanjassa. https://www.akavalainen.fi/akavalainen/arjessa/tyoelamassa/arkisto_2016/naisen_euro_on_vahemman_kuin_miehen_euro
Jos ero johtuu tehdyistä työtunneista ovat toimenpiteet (kuten 6+6+6 malli) aivan erilaiset kuin jos ero johtuu tuntipalkasta (palkan nosto).
Muistan myös professori Matti Pohjolan maininneen, että tuntien kautta katsottuna ei eroa juuri ole. Hämmentävää kuinka helposti nämä ”naisen euro on 80 senttiä” menee läpi ja ettei niihin puututa.
Sellainen disclaimeri, että itse en ole noihin lukuihin tarkemmin tutustunut. Varmaankin pitäisi.