Esimerkiksi keväällä esiin nousi 77-vuotiaan leskirouvan kokemukset Nordean sijoitusneuvonnasta. Nordea otti yhteyttä leskeen miehen kuoleman jälkeen ja neuvoi leskeä myymään kaikki osituksessa saamansa 151 000 euron arvoiset osakkeet ja sijoittamaan ne Nordean sijoitustuotteisiin.
Osakkeiden myynnistä seurasi leskirouvalle kuitenkin peräti 30 000 verolasku. Sijoitusneuvoja oli luullut rouvan saaneen osakkeet perintönä, ei osituksena. Tuolloin luovutusvoittoveroa ei olisi tullut paljon maksettavaksi.
Finanssivalvonta kertoi maaliskuussa sakottavansa neljää pankkia ja omaisuudenhoitoyhtiötä sijoitusrahastoihin liittyvästä neuvonnasta ei-ammattimaisille sijoittajille.
Nordean Suomen-sivuliikkeelle Finanssivalvonta määräsi miljoonan euron seuraamusmaksun, Helsingin seudun osuuspankille 400 000 euron maksun, Alexandria-pankkiiriliikkeelle 90 000 euron ja sijoitusinstrumentteja tarjoavalle Investiumille 20 000 euron seuraamusmaksun.
Finanssivalvonta antoi varoitukset asiakkaiden tietojen selonottovelvollisuuden ja soveltuvuusarviointien laiminlyönneistä. Taustalla on rahoitusvälineiden markkinoinnista annettu direktiivi, jonka mukaan pankin on varmistuttava, että liiketoimet ovat asiakkaille soveltuvia.
Danske Bank puolustaa kuitenkin sijoitusneuvontaa. Pankin mukaan usein vaihtoehdoksi tarjotaan sijoitusneuvonnan karttamista ja tee-se-itse-sijoittamista.
”Jokaisen pitäisi siis olla oman elämänsä Warren Buffett: Kiinnostunut yhtiöistä ja sijoitusmarkkinoista yleisesti, jotta pystyisi tekemään perusteltuja ja menestyviä sijoituspäätöksiä. Tämä ajattelutapa johtaa herkästi siihen, että ihminen ei edes aloita sijoittamista. Me suomalaiset makuutamme yli 86 miljardia euroa tileillä, jotka eivät tällä hetkellä tuota käytännössä mitään”, pankki toteaa.
Danske Bank vertaa sijoitusneuvontaa autonhuoltoon.
”Emme yleisesti paheksu ketään, joka käyttää autonsa merkkihuollossa sen sijaan, että viettäisi viikonloppunsa kädet kyynärpäitä myöten rasvassa konepellin alla. Sijoitusneuvontaa meitä suomalaisia kannustetaan usein kuitenkin välttämään kuin ruttoa, vaikka säästäjiä ja sijoittajia lienee yhtä moneen lähtöön kuin autoilijoitakin.”
Accenturen Digital Disruption in Nordic Wealth Management -raportin mukaan pohjoismaisista sijoittajista vain alle puolet (45 %) on niin sanottuja itseohjautuvia treidaajia eli niitä, jotka ovat kiinnostuneita sijoitusmarkkinoista ja haluavat hoitaa sijoituksensa itse. Loput haluavat hakea tukea sijoituspäätöksilleen asiantuntijalta (35 %) tai jättää varallisuudenhoitonsa kokonaan ammattilaisen käsiin (20 %).
Sijoitusneuvojia on median palstoilla moneen otteeseen tämänkin vuoden aikana tituleerattu tuotemyyjiksi. Danske Bank ei titteliä hyväksy. Asiantuntija haluaa nimenomaan hyvän neuvonnan avulla auttaa suomalaisia vaurastumaan ja toteuttamaan unelmiaan, pankki vakuuttaa.
