Kelan johtama, eri tutkimuslaitoksien tutkijoista koostuva ryhmä selvittää, miten perustulokokeilu kannattaa toteuttaa. Perustulokokeilu alkoi vuoden alussa. Kokeilun avulla pyritään selvittämään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia. Tavoitteena on myös muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Samalla pyritään vähentämään byrokratiaa ja yksinkertaistamaan monimutkaista etuusjärjestelmää.
Valtiovarainministeriön korkein virkamies lyttää perustuloidean varsin jyrkin sanoin blogissaan.
Kansliapäällikkö Martti Hetemäen mukaan perustulon eri malleja yhdistää se, että tulon saajan ei enää tarvitsisi olla työmarkkinoiden käytettävissä. Hänen ei tarvitsisi mennä töihin, vaikka töitä olisi tarjolla.
Kun vapaa-ajan imu on muutenkin vahva, tehtäisiin Hetemäen mukaan nuorille karhunpalvelus, jos luotaisiin näkymä, että ilman osaamista ja työtä saisi rahat asumiseen ja elämiseen. Perustulon varaan jäävä nuori jäisi helposti pysyvästi pienituloiseksi, jolla tulisi olemaan myöhemmin myös pieni eläke.
”Nyt tarjolla olevia ravintola-, hoito- ja siivoustöitä ei enää tarvitsisi tehdä perustulon vastineeksi. Kela maksaisi varmaan jatkossakin tulottoman vuokran kokonaan kuntakohtaisiin rajoihin asti. Rajat ovat korkeimmat Helsingin seudulla. Yksin asuvalla se on esimerkiksi Vantaalla 694 ja Vihdissä 650 euroa kuukaudessa”, Hetemäki päättelee.
Nykyisin työttömän on otettava vastaan työtä ja edistettävä työllistymistään. Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen hänen on otettava vastaan myös oman alansa ulkopuolisia töitä.
Hetemäen mukaan samansuuruinen perustulo merkitsisi yksille nykyistä parempia ja toisille huonompia tuloja. Eli käytännössä perustulo lisäisi köyhyyttä. ”OECD:n tuore selvitys tarkastelee kahta perustulomallia. Molemmat mallit nostaisivat Suomen etuusmenoja kokonaisuutena. Samalla ne lisäisivät köyhyyttä, sillä perustulo kohdentuisi nykyisiä etuuksia vähemmän köyhimmille.”
Pohjoismaissa sosiaaliturva pyrkii ottamaan huomioon ihmisten tilanteiden erilaisuudet.” Tämä väistämättä monimutkaistaa järjestelmiä. Niiden yksinkertaistamisen hinta voi olla köyhyyden ja menojen kasvu”, Hetemäki varoittaa.
Parin yleisen etuuden yhdistäminen perustuloksi ei kansliapäällikön mukaan yksinkertaistaisi järjestelmää ratkaisevasti.
”Mitä enemmän syyperusteisuus samalla vähenisi, sitä enemmän syntyisi väliinputoamisia, jos etuusmenot eivät kokonaisuutena saisi kasvaa nykyisestä. Taaskin jotkut voittaisivat ja toiset häviäisivät.”
Hetemäen mukaan kaikki voivat hyötyä lähinnä vain, jos uudistukset lisäävät työllisyyttä. Keväällä valmistunut kannustinloukkutyöryhmän raportti esittää kansliapäällikön mukaan selkeän tarkastelun eräistä uudistusvaihtoehdoista.
Hetemäki on huolissaan myös Suomen huoltosuhteesta. Tähän jättimäiseen haasteeseen perustulo ei hänen mukaansa tuo helpotusta, päinvastoin.
”Perus- ja osallistumistulot tuottavat matalamman työllisyysasteen verrattuna järjestelmään, joka velvoittaa ja kannustaa hakeutumista töihin ja työn saantia tukeviin palveluihin. Matalampi työllisyysaste merkitsee heikompaa julkista taloutta ja siksi myös heikompia julkisia palveluja tai etuuksia. Väestön ikääntyminen edellyttää kuitenkin korkeampaa työllisyysastetta. Liitteenä oleva esitys valottaa tätä kokonaisuutta”, Hetemäki kiteyttää.
