LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -tutkimuksesta selviää, että suomalaisilla olisi parannettavaa monissa säästämisen ja sijoittamisen perusasioissa.
Tutkimuksen mukaan suomalaisista 28 prosentilla on joko sijoitusneuvojan kanssa tai itse tehty sijoitussuunnitelma. Yleisemmin sijoitussuunnitelmassa on huomioitu tavoitteet, riskinsietokyky, sijoitettava varallisuus ja sijoitusaika.
Sijoitussuunnitelman tehneistä suomalaisista 25 prosenttia kertoo toimineensa joskus vastoin omaa suunnitelmaansa. Usein kyse niinkin arkisesta asiasta kuin, että kuukausisäästäjä ei esimerkiksi pysty säästämään tai sijoittamaan suunnittelemaansa summaa, LähiTapiola Varainhoidon toimitusjohtaja Tom Liljeström.
Sijoitussuunnitelma on kuitenkin hänen mukaansa erittäin tärkeä työkalu, joka auttaa tuomaan pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta säästämiseen ja sijoittamiseen.
”Sijoitussuunnitelma voi myös suojata omilta impulsiivisilta päätöksiä. Päivittäisten talousuutisten perusteella sijoituspäätöksiä tehdessä piensijoittaja tulee helposti turhaan hötkyilleeksi. Pahimmillaan voi käydä niin, että ostaa kalliilla ja myy halvalla”, Liljeström sanoo.
Yksi perustimpia sijoittamisen lainalaisuuksia on tuoton ja riskin kohtalonyhteys. Ilman riskiä ei ole tuottoa. Monet suomalaiset ovat kuitenkin riskinkarttajia, joten tuottoa on tällöin turha odottaa.
Kyselyyn vastanneista säästäjistä ja tai sijoittajista peräti 44 prosenttia sanoo, että he olisivat valmiita sietämään maksimissaan 10 prosenttia tappioita säästöjen tai sijoitustensa kokonaissummasta.
Kyselyn mukaan suomalaisista 36 prosenttia kertoo säästäneensä säästötilille, 28 prosenttia rahastoihin ja 22 prosenttia käyttelytilille viimeisen 12 kuukauden aikana. Pankkitili mielletään turvalliseksi kohteeksi ja se sopiikin lyhytaikaiseen säästämiseen, mutta pitkäaikaisena säästämisen muotona rahoille ei kerry tuottoa eikä korkoa korolle.
Kun noinkin suuri osa suomalaisten varallisuudesta on matalakorkoisilla talletus- ja säästötileillä, ei korkoa korolle -ilmiö pääse parhaaseen tehoonsa.
Liljeströmin mukaan korkoa korolle -ilmiö on se, joka lopulta kartuttaa merkittävimmät tuotot. ”Vuosien saatossa, kun sijoittaa tuotot uudelleen joko itse tai rahaston kasvuosuuden avulla, korkoa korolle -ilmiö voi kasvattaa merkittävästi säästöjä. Näin pitkällä aikavälillä pienemmistäkin säästösummista voi kertyä esimerkiksi osakerahastossa mukava summa.”
Koska kulut ovat säästäjälle ja sijoittajalle välttämätön paha, kannattaa Liljeströmin mukaan palveluntarjoajien ja eri sijoitustuotteiden vertailu, Liljeström neuvoo.
Tutkimustiedot perustuvat LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen. TNS Kantarin tekemä tutkimus toteutettiin toukokuussa ja siihen vastasi 1 007 iältään 15-74 -vuotiasta suomalaista.
