Oman talouden hallinnassa pätevät yksinkertaiset ja ymmärrettävät periaatteet. Miksi jotkut ihmiset eivät silti hallitse raha-asioitaan?
Oman talouden hallinnassa pätevät yksinkertaiset ja ymmärrettävät periaatteet. Miksi jotkut ihmiset eivät silti hallitse raha-asioitaan?
Oman talouden hallinta on periaatteessa helppoa. Kulutat vähemmän kuin ansaitset ja pyrit siirtämään säännöllisesti ylijäämän pesämunaksi tulevaisuuden tarpeisiin.
Ylijäämän sijoitat järkevästi: hajautat sijoitukset useisiin omaisuuslajeihin, hajautat ajallisesti (sijoitat kuukausittain), pidät kiinni sijoitussuunnitelmastasi, vältät eksoottisia ja vaikeasti ymmärrettäviä sijoitustuotteita ja pidät sijoittamisen kulut kurissa.
Kuten niin monella muullakin elämänalueella, raha-asioissakin on kuitenkin todettava masentavat elämän realiteetit: käytäntö ei usein vastaa teoriaa. Kaikki ihmiset eivät hallitse raha-asioitaan, olipa se kuinka helppoa ja yksinkertaista tahansa.
Tässä konkreettinen esimerkki.
Spice Girls -tähti on varoittava esimerkki
Daily Mail kertoi, että laulaja ja entinen Spice Girls -tähti, Mel B on käytännössä hävittänyt hulppean 43 miljoonan euron omaisuutensa. Jäljellä on kuulemma enää vain 1108 euroa. Suomessa uutisesta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Mel B törsäsi Spice Girlsistä saamansa jättivarallisuuden ylelliseen elämään. Hänen ja ex-miehensä elämäntyyliin kuuluivat muun muassa panssaroitu 175 000 euroa maksanut auto, lukuisia timanttisormuksia ja muotikäsilaukkuja. Lomamatkat pariskunta teki yksityiskoneellaan. Rahaa on palanut myös luksusautoon ja hulppeaan Los Angelesin asuntoon.
Mel B:n esimerkki herättää vääjäämättömän kysymyksen. Miten pop-ikoni ei ole osannut laskea, kuinka paljon hän pystyy kuukausittain tai vuosittain kuluttamaan ilman että varallisuus katoaa?
Törsäilyn anatomia
Tutkijat ovat löytäneet useita järkeenkäyviä syitä hallitsemattomaan törsäilyyn ja raha-asioiden heikkoon hallintaan.
Yksi syy voi olla se, että ihmisillä on jostain syystä taipumus suunnitella tulojaan paremmin kuin menojaan. Coloradon yliopiston tutkija John Lynch havaitsi tämä tutkimuksissaan. Lynchin ratkaisu tähän ongelmaan on yksinkertainen: ylläpidä budjettia.
Toinen selitys liittyy onnellisuuteen.
Onnellisuustutkijat ovat tutkineet onnellisuuden ja varakkuuden yhteyttä. Oletettu syy-seuraussuhde on näissä tutkimuksissa varakkuudesta onnellisuuteen, eli varakkuusmuutosten vaikutuksia onnellisuuteen pyritään näissä tutkimuksissa arvioimaan.
Entäpä jos kausaliteetti meneekin toiseen suuntaan? Eli: onnellisuus vaikuttaa rahan käyttöön ja rahan hallintaan.
Vuonna 2012 Hollannissa tehty tutkimus nimittäin osoittaa, että onnettomat ihmiset säästävät vähemmän ja heillä on korkeampi taipumus hallitsemattomaan kulutukseen. Onnelliset ihmiset taas pohtivat enemmän tulevaisuutta ja pitkän tähtäimen tavoitteitaan.
Ihmisille saattaa syntyä myös harha omasta varallisuudestaan. Harha syntyy omistusasunnosta.
Yhdysvaltojen keskuspankin senioriekonomisti Daniel Cooper väittää, että ihmisillä on taipumus kuluttaa enemmän, jos heidän omistamansa asunnon arvo nousee. Tällöin he kokevat itsensä varakkaammiksi ja ikään kuin olettavat, että heillä on enemmän rahaa.
Tämä on kuitenkin harhakuva. Jokainen yrityksen controller tai laskentapäällkkö tietää, että yrityksen laskennallinen varallisuus on eri asia kuin riihikuiva kassavirta. Omavarainenkin yritys voi ajautua konkurssiin jos esimerkiksi liiketoiminnan rahavirta ei riitä kattamaan lainanlyhennyksiä.
Sama pätee myös yksityistalouteen. Asunnon arvonnousua ei voi syödä. Asunto pitää myydä, jotta kovempi kulutustaso olisi aidosti mahdollista.
Myös säästämisestä voi syntyä pakkomielle ja harhainen käsitys talouden hallinnasta.
Markkinoinnin professori Agibail Sussman väittää, että ihmiset olivat valmiita lainaamaan rahaa säästöistä saatavaa prosenttia korkoa kovemmalla korolla, jotta heidän ei tarvitsisi koskea säästöihinsä. Säästöt antavat ihmisille mielikuvan oman talouden hallinnasta.
Kuitenkin ihmiset saattavat turvautua esimerkiksi korkeakorkoisiin kulutusluottoihin, jottei säästöihin tarvitsisi puuttua. Säästöjen ylittävä lainakorko nakertaa kuitenkin varallisuutta pitkällä aikavälillä.
Oman talouden hallintaan on kehitetty paljon erilaisia yksinkertaisia työkaluja. Yksi tällainen on Kiyosakin kassavirtamalli, jossa omaa taloutta mallinnetaan samaan tapaan kuin yrityksen taloutta.
