Oma talous

27 miljardööriä – mitta erinomaisesta yliopistosta?

Käyt yliopisto-opinnot, pärjäät hyvin ja tienaat miljoonia. Suomessa se on jo hatunnoston arvoinen suoritus, mutta Kiinassa se ei ole vielä mitään.

Yliopistoja laitetaan paremmuusjärjestykseen eri tavoin.

Quacquarelli Symondsin (QS) rankingissa arvioidaan yliopistojen toimintaa neljällä alueella: tutkimus, opetus, kansainvälisyys ja työllistyminen. Tulokseen vaikuttaa 40 prosenttisesti  se, miten akateemikot arvioivat yliopiston ja lisäksi lähdeviittausten määrää painotetaan arvioissa viidenneksellä. Viideksen paino tulee myös siitä miten paljon yliopistoissa on henkilökuntaa opiskelijamäärään verrattuna ja kymmenyksen painotus tulee kansainvälisyydestä. Se miten työnantajat arvioivat korkeakoulun kouluttavan heille työvoimaa, saa ainoastaan 10 prosentin painon.

Yliopiston, joka sijoittuu rankingissä korkealle sijalle, kannattaa tuoda menestyksensä esiin kotisivuillaan yliopistoa esiteltäessä. Yliopisto, joka pärjää samassa rankingissä huonosti, kannattaa jättää samainen ranking yksinkertaisesti mainitsematta.

Suomen yliopistot

Ainakin periaatteessa yliopistojen kannattaa lisäksi valita minkä rankingin esittävät. Niinpä Aalto-yliopisto tuo esiin sijoittuvansa maailmanlaajuisesti sadan parhaan yliopiston joukkoon tekniikan, talouden ja taiteen alojen ranking-listoilla. Lisäksi tuodaan esille, että QS-rankingissä Aallon taide ja muotoilu olivat 13. sijalla maailmassa, ja että Aalto-yliopisto oli 14. sijalla yritysyhteistyötä mittaavassa CWTS Leiden -rankingissä.

Helsingin yliopisto sijoittuu maailmanlaajuisessa QS-rankingissä sijalle 102. Aalto-yliopisto pääsee tällä mittarilla sijalle 137. Niinpä Aalto-yliopisto valitsee näyttää kotisivuillaan sellaisia mittareita, joissa se pärjää parhaiten. Aalto-yliopiston kotisivuilta löytyykin 9 mittaria, joiden mukaan se on Suomen paras yliopisto. Alle 50-vuotiaiden yliopistojen sarjassa Aalto-yliopisto on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti sijalla 7.

Sijat 137 tai 102 maailmanlaajuisessa QS-rankingissä, eivät ehkä anna kuvaa maailman kaikkein terävimmästä kärjestä, mutta kun ottaa huomioon että maailmassa on noin 18 000 yliopistoa, niin huomataan, että sekä Helsingin yliopisto että Aalto sijoittuvat rimaa hipomatta parhaimman yhden prosentin joukkoon.

Maailman paras yliopisto on QS-rankingin mukaan tällä hetkellä Massachusetts Institute of Technology, ja maailman yhdeksän parasta yliopistoa sijoittuu Yhdysvaltoihin tai Britanniaan. Mikäli haluat tietää miten oma suosikkisi listautuu tällä hetkellä, niin paina tästä linkistä ja kirjoita hakuun haluamasi yliopiston nimi.

Kiinassa on omat mittarinsa yliopistojen laadulle

Kaikista ei tule tieteentekijöitä ja moni käy yliopistokoulutuksen tarkoituksenaan suuntautua akatemian ulkopuoliseen työelämään. Onko silloin akateemikkojen arvioita yliopistoista painottava ranking paras mahdollinen mittapuu? Vai pitäisikö mitata kuinka paljon rahaa yliopistosta valmistuneet alumnit tienaavat?

China Daily, on kiinalaislehti, jota kuvaillaan usein ulkomailla Kiinan viralliseksi englanninkieliseksi lehdeksi. China Daily listaa Kiinan yliopistoja sen mukaan kuinka monta miljardööriä ne ovat synnyttäneet. Esimerkiksi sijalta kymmenen löytyvä Sichuan University on poikinut 27 miljardööriä.

Aika hyvin, ottaen huomioon, että jos suomalainen haluaa opiskella miljardöörejä kasvattaneessa yliopistossa, niin hänen pitää matkata Ruotsiin asti. Lundista löytyy kuuden miljardöörin yliopisto ja Tukholmasta neljän. Maailman kolmanneksi parhaaksi yliopistoksi QS-rankingissä sijoittuva amerikkailainen Harvardin yliopisto on poikinut eniten eurooppalaisia miljardöörejä, eli 17 kappaletta. Miljardöörimittarilla Kiinan kymmenes pesee siis Euroopan ykkösen mennen tullen.

Ja Sichuanin yliopisto on Kiinan miljardööreissä vasta sijalla 10.

Sijalta kolme löytyy Zhejiangin yliopisto, joka on poikinut 92 miljardööriä. Toiseksi tulleesta Penkingin yliopistosta on saanut alkunsa 143 miljardööriä. Ykkössijaa pitää Tsinghuan yliopisto hurjalla 152 miljardöörin lukemalla.

Voiko yliopistoa mitata miljardöörien lukumäärän perusteella?

Onko Kiinan miljardöörimittari mitenkään sidoksissa laatuun vai onko se pelkkää sattumaa? MIljardööreillä ykköseksi sijoittunut Tsinghuan yliopisto on QS-mittareilla mitattuna BRICS-maiden paras yliopisto.

BRICS-maat, eli Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka sisältävät noin 40 prosenttia maailman väestöstä ja BRICS-maissa asui vuonna 2015 noin 3,6 miljardia ihmistä. Miljardööreissä ykköseksi sijoittuvat Tsinghuan yliopisto on siis erittäin hyvä yliopisto.

Miljardööreillä toiseksi tullut Pekingin yliopisto on QS-mittarilla BRICS-maiden toiseksi paras. Miljardöörimittarin kolmas eli Zhejianin yliopisto on BRICS-maiden sijalla 9 ja se sijoittuu myös maailmanlaajuisesti Helsingin yliopistoa ja Aaltoa paremmin sijalle 87.

Vaikuttaa siis siltä, että miljardöörien lukumäärä korreloi yliopiston laadun kanssa. Jos opiskelupaikan valinnan suurin motiivi on tulevaisuuden jättitienestit, niin kannattaa harkita pyrkiikö opiskelemaan Kiinaan.

Click to comment

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä (artikkeleita ja mainosbannereita), ja sivusto voi saada ko. sisällöistä julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
x x
Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Sisällöntuottajaksi
Digipaketti
Anna palautetta
 

Tilaa uutiskirje

Copyright © 2017 Salkkumedia Oy

Ylös