Huhtikuun alussa euro noteerattiin markkinoilla alle 1,06 dollarin kurssiin, nyt euro on kivunnut jo lähes 1,18 dollariin.
Euron vahvistumistrendiä ovat ruokkineet monet tekijät.
Yksiä keskeisimpiä syitä ovat olleet muutokset keskuspankki Fedin koronnosto-odotuksissa ja euroalueen kasvupyrähdyksen jatkuminen, arvioi Handelsbanken aamukatsauksessaan. Myös presidentti Donald Trumpin lupauksiksi jääneet talousmuutokset ovat dollarin heikentymisen taustalla.
”Dollari vahvistui merkittävästi viime vuoden lopulla, kun presidentiksi valittu Donald Trump lupasi huomattavia panostuksia investointeihin, veronkevennyksiin ja sääntelyn purkamiseen. Ekspansiivisen talouspolitiikan odotettiin vauhdittavan talouskasvua ja markkinat ennakoivat sen mukaisesti, että Fed joutuu nostamaan ohjauskorkojaan aggressiivisesti”, pankki toteaa.
Trump on kohdannut kuitenkin vaikeuksia uudistusten toteuttamisessa ja markkinoiden odotukset kasvua piristävistä toimista – ja siten myös koronnostoista – ovat hiipuneet.
Handelsbankenin mukaan suotuisa työllisyyskehityskään ei ole saanut dollaria vahvistumaan, sillä hyvä työmarkkinatilanne ei ole välittynyt palkkainflaatioon. ”Perinteinen työttömyyden ja inflaation välinen Phillipsin käyrä on tällä hetkellä kateissa.”
Phillipsin käyrä tarkoittaa empiirisesti havaittua käänteistä riippuvuutta työttömyyden ja inflaation välillä. Sen mukaan korkean työttömyyden aikana inflaatio on yleensä matalaa ja täystyöllisyyttä kohti siirryttäessä inflaatio suurenee. Alhaisen työttömyysasteen aikana syntyy helposti palkkainflaatiota työntekijöiden neuvotteluvoiman parantuessa.
Alla oleva Twiitti näyttäisi tukevan Handelsbankenin ajatusta työttömyyden ja inflaation välisen riippuvuuden katoamista.
Has the relationship between wages and #unemployment changed? @PwC_UK economists look at the #PhillipsCurve: https://t.co/YXpeBtrssV pic.twitter.com/UlMQRsZH6t
— Tilly Parke (@tillyparke) 3. elokuuta 2017
Toisaalta euroalueen suotuisa taloudellinen kehitys on auttanut vahvistamaan euroa dollariin nähden.
Kasvun piristyminen ja poliittisten riskien väheneminen ovat tukeneet yhteisvaluuttaa ja elvyttävä politiikka on kasvattanut pääomavirtoja euroalueelle”, pankki toteaa.
