Hyvä paha vertaislaina

Vertaislainat sisältävät paljon eettistä problematiikkaa

Vertaislaina on lainaamisen muoto, jossa yksityiset ihmiset lainaavat yksityisille ihmisille rahaa. Periaatteessa siis kenestä vain voi tulla lainan antaja tai lainanottaja, kunhan tietyt reunaehdot täyttyvät. Lainan antaja on siis yksityinen sijoittaja, joka haluaa sijoittamalleen pääomalle mahdollisimman hyvän tuoton. Lainan ottajalle taas tärkeää on mahdollisimman pienet kulut, joista lainasta maksettava korko lienee tärkein. Vertaislainoja tarjoaa yritys, joka yhdistää näiden edelle mainittujen tarpeet jonkin sähköisen verkkopalvelun avulla.

Henkilökohtaisesti minulla on kokemusta vertaislainoista vain sijoittajan näkövinkkelistä. Loppuvuodesta 2015 liityin sijoittajaksi pohjoismaiden suurimpaan vertaislainapalveluun Fellow Financeen. Kyseinen yhtiö on perustajiensa sekä Helsingin pörssiin listatun finanssitalo Taaleri Oyj:n omistama yritys. Irrottauduin kyseisestä palvelusta seuraavan vuoden lopulla.

Puhtaasti sijoittajan näkökulmasta kyseinen retki oli onnistunut. Sähköinen palvelu toimi oikein hyvin ja vaikka mainostekstissä kerrotaan lainan antajan ja ottajan sopivan keskenään lainaehdoista, ei sijoittajan tarvitse periaatteessa kuin käynnistää allokaattori ja järjestelmä hoitaa loput.

Allokaattori on palvelun sisällä oleva työkalu, jonka avulla sijoittaja voi määritellä oman profiilinsa ja sen mukaisen riskinottokyvyn. Käynnistyksen ja verkkaisen alun jälkeen allokaattori suoritti tehtäväänsä kuin Kalevalan sampo konsanaan. Kun lainoista alkoi viimein tippumaan korkotuottoja, allokaattori sijoitti ne automaattisesti uudelleen uusiin lainoihin. Näin korkoa korolle -efekti tulee hyvin näkyvästi esille. Allokaattori jauhaa tasaista tuottoa, niin kauan kuin sijoittaja pysyy leikissä mukana tai luottokelpoisia, maksukykyisiä lainaajia riittää. Luottotappiota tulee toki jatkuvasti, mutta koska mylly jakaa lainat todella pieniin osiin, sijoittajan kokonaisriski pienenee huomattavasti.

Se ongelma

Luottotappioiden jälkeen pääoman tuotto oli enemmän kuin kohtuullinen 12,4% pa, joten mikä muodostui ongelmaksi? Viimeistään siinä vaiheessa kun aloin kirjoittamaan blogia säästämisestä ja sijoittamisesta, konflikti eskaloitui omassa päässäni.

Vertaislainojen eettinen ongelma nousee esille, kun siirrytään tarkastelemaan asiaa lainanottajan näkövinkkelistä. Karu totuus on, että suomalaiset kotitaloudet velkaantuvat kiihtyvällä tahdilla. Pahimmassa tapauksessa liian suuriksi mitoitettujen asuntolainoja (tai osia niistä) rahoitetaan vakuudettomilla kulutusluotoilla ja vertaislainat ovat mukana osana tukemassa tätä kehitystä.

Kolikon toinen puoli on se, että vertaislainat ovat kyllä kustannustehokkaita. Jos kuluttaja tarvitsee vakuudetonta kulutusluottoa, vertaislainapalvelusta sitä voi saada hyvällä tuurilla suhteellisen edullisesti. Harva kivijalkapankki tarjoaa vakuudetonta luottoa alimmillaan viidellä prosentilla, pikavippiyhtiöistä puhumattakaan. Jos kulutusluottoa on pakko ottaa, niin mieluummin sitten kohtuullisilla kuluilla.

Irrottautumisvaiheessa huomasin myös konkreettisesti, etteivät vertaislainat ole erityisen likvidejä varoja. Hätäinen sijoittaja saattaa hermostua, kun pääomia ei saa ulos palvelusta heti nappia painamalla. Varat on sidottu tietenkin lainoihin ja ne täytyy ensin myydä toisille sijoittajille. Muutaman tonnin pääomasta irrottautuminen kesti minun tapauksessa pari kuukautta. Toki prosessia voi nopeuttaa olemalla itse järjestelmässä aktiivinen ja laskemalla myytävien lainojen hintaa. Toisaalta jos sijoitushorisontti kaukana tulevaisuudessa, ei tällä ole suurta merkitystä.

Jos ehkä sittenkin

Tätä juttua kasattuani, huomasin kyseisen Fellow Financen laajentuneen myös yrityslainoihin. Joukkorahoituksen siirtyminen yritysrahoituksen puolelle ei äkkiseltään kuulosta ihan huonolta idealta, varsinkin jos toiminnalla tulee puolivahingossa tukeneeksi kotimaisten yritysten investointeja ja kasvua. Lainaaminen kasvottomalle yritykselle olisi luonnollisesti omasta näkökulmasta helpompaa kuin yksityishenkilölle.

Mammuttibloki

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli

27 miljardööriä - mitta erinomaisesta yliopistosta?

Seuraava artikkeli
SP500 osakeindeksi osakkeet pörssi sijoittaminen

Mikä selittää historiallisen pitkän osakkeiden nousun?