Kiinan pitkään jatkunut kova talouskasvu osoittaa hiipumisen merkkejä. Samalla maa velkaantuu huolestuttavaa vauhtia.
Kiina on noussut jo maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, joten ei ole yhdentekevää kuinka nopeasti maailman väkirikkaimman maan talous kasvaa. Kiinan osuus maailman talouskasvusta on ollut yli puolet viime vuosina.
Maan talouskasvu ylsi vielä kuluvan vuosikymmen alussa kaksinumeroisiin lukuihin, mutta on laskenut sen jälkeen rajusti. Silti talouskasvu on yhä yli kuusi prosenttia – kasvuluku jollaisesta länsimaissa voidaan vain uneksia.
Kesän aikana Kiinan talouden data on ollut melko vahvaa, mutta tällä viikolla julkaistut heinäkuun aktiviteettiluvut olivat markkinoiden ennusteita heikommat, toteaa Handelsbanken aamukatsauksessaan.
”Kasvun asteittainen heikkeneminen näyttäisi jatkuvan. Teollisuustuotannon vuosikasvu hyytyi heinäkuussa 6,4 prosenttiin edelliskuun 7,6 prosentista. Lisäksi vähittäiskauppa laski.”
Suurin negatiivinen yllätys tuli kuitenkin käyttöomaisuusinvestoinneista, joissa tämän vuoden yhteenlaskettu kasvu hidastui 8,3 prosenttiin. Handelsbankenin mukaan melko vahvat infrastruktuuri-investoinnit eivät kyenneet kompensoimaan tehdasteollisuuden ja rakennusteollisuuden investointien heikkenemistä.
Koska aiemmin kesällä julkaistiin odotettua vahvempi toisen vuosineljänneksen talouskasvuluku, nostaa Handelsbanken sen seurauksena koko vuoden 2017 talouskasvuennusteen 6,7 prosenttiin.
”Näemme kasvussa kuitenkin hidastumisen merkkejä loppuvuonna, kun viranomaiset pyrkivät hillitsemään luotonanon kasvua. On huomionarvoista, että odotettua vahvemman Q2:n kasvun ansiosta talouden tasapainottamistoimet eivät vaaranna hallinnon virallista 6,5 prosentin kasvutavoitetta.”
Kasvava huolenaihe Kiinan talouskasvun hiipumisen lisäksi on maan kova velkaantuminen. Sekä yksityisen että julkisen velan määrä kasvaa huolestuttavaa vauhtia. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF pelkää jopa, että Kiinan velkataakka saattaa pahimmassa tapauksessa käynnistää uuden talouskriisin.
IMF:n mukaan velan osuus Kiinan bruttokansantuotteesta saattaa nousta nykyisestä 235 prosentista jopa 300 prosenttiin.
Valuuttarahastoa huolettaa se tapa jolla Kiina kasvaa. Maa on lisännyt julkisia infrastruktuuriohjelmia pitääkseen yllä kovaa kasvua. Lisäksi maan keskushallinto on antanut valtion kontrolloimien pankkien lainata lisää spekulatiivisiin kohteisiin. Maa on täten tullut aiempaa haavoittuvaisemmaksi finanssikriiseille.
Kiina ei myöskään hyödynnä velan käyttöä yhtä tehokkaasti kuin ennen. IMF:n mukaan Kiina tarvitsi vuonna 2016 kolme kertaa enemmän velkaa saavuttaakseen saman kasvun kuin vuonna 2008.
Vuodesta 2008 lähtien yksityisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on noussut 80 prosentista 175 prosenttiin. Kansainvälinen kokemus osoittaa IMF:n mukaan, että näin suuret velkataakan nousut ovat usein johtaneet nopeaan kasvun romahdukseen ja jopa finanssikriiseihin.
China has a multi-trillion dollar pile of debt. Here’s what it’s made up of https://t.co/GeE6cetIEY pic.twitter.com/h4nbX88itM
— Bloomberg (@business) 9. elokuuta 2017
