ETF-analyysit

Onko ETF-sijoitustesi hajautus oikeasti sillä tasolla millä luulet niiden olevan?

Indeksien tarkempi tarkastelu paljastaa ehkä yllättäviäkin asioita.

Passiiviset pörssinoteeratut rahastot, eli ETF-tuotteet, tarjoavat sinulle mahdollisuuden hyödyntää alhaisia kaupankäyntikuluja. ETF:iä ja indeksirahastoja pidetään myös hyvinä sijoituskohteina niiden tarjoaman laajan hajautuksen takia.

Mutta, kuinka hyvin tämä hajautus oikeasti toimii? Bloom Asset Managementin Jack Riashi muistuttaa, että indeksiin perustuva sijoittaminen ei välttämättä tuo niin paljon hajautusta, kuin mitä sitä ajattelisi.

S&P 500 -indeksi esimerkkinä

S&P 500 -indeksillä on merkittävä asema sijoittajien keskuudessa, sillä se kuvaa laajasti Yhdysvaltojen taloutta ja kaikkia sen teollisuudenaloja. S&P500 ei koostu Yhdysvaltojen 500 suurimmasta yrityksestä, vaan siihen kuuluvat yritykset valitaan aktiivisesti komitean toimesta.

Jack Riashi muistuttaa, että S&P500 -indeksi ei anna samaa painoarvoa kaikille indeksin sisältämille yrityksille. Sen sijaan indeksin yrityksiä painotetaan niiden markkina-arvon mukaan. Käytännössä kaupankäynnissä olevien osakkeiden lukumäärä kerrotaan osakkeen hinnalla. Esimerkiksi valtion omistamat osakkeet lasketaan kaupankäynnin ulkopuolella oleviksi. Tosin kaupankäynnin ulkopuolisilla osakkeilla ei pääsääntöisesti ole suurta merkitystä, koska keskimäärin 97 prosenttia osakkeista ovat aktiivisen kaupankäynnin alla.

Markkina-arvon mukainen painotus tarkoittaa sitä, että Microsoft, Apple ja Google antavat indeksille kymmenen prosentin painon. Kymmenen suurimman osakkeen paino S&P500-indeksissä on 20 prosenttia. Jos osakepainot olisivat yhtä suuret olisi kymmenen suurimman osakkeen paino 2 prosenttia. Ero on merkittävä.

ETF-sijoittaminen markkina-arvoperusteiseen indeksiin ei välttämättä ole niin passiivista kuin luulet

Markkina-arvoperusteinen indeksi tarkoittaa, muutakin kuin ajateltua alhaisempaa hajautusta.

Tyypillisesti sijoittajat tekevät ajatusvirheitä. Yksi tällainen ajatusvirhe on nimeltään luovutusvaikutus. Luovutusvaikutus saa sijoittajan myymään hyvät osakkeet liian aikaisin ja toisaalta pitämään huonoja osakkeita liian kauan.

Toinen mielenkiintoinen ilmiö on nimeltään momentum. Momentum-ilmiön mukaisesti osake jatkaa seuraavan vuoden ajan nousuaan, mikäli osakkeen hinta on noussut edeltävän 3-12 kuukauden aikana. Momentum toimii myös toisinpäin. Eli ne osakkeet, joiden arvo on laskenut, laskevat todennäköisesti myös tulevaisuudessa.

Kun luovutusvaikutus yhdistetään momentumiin, on periaatteellinen lopputulos huono: Sijoittajalla on kiusaus myydä niitä osakkeita joiden oletetaan nousevan tulevaisuudessa, ja pitää ne osakkeet joiden voi olettaa laskevan.

Markkina-arvoon perustuvaa indeksiä jäljittelevä passiivinen rahasto sen sijaan ikään kuin noudattaa momentum-strategiaa. Voimakkaasti nousseet osakkeet saavat indeksissä suuremman painon, koska niiden markkina-arvo suhteessa muihin indeksin osakkeisiin on kasvanut. Vastaavasti laskeneet osakkeet saavat pienemmän arvon.

Osakkeet, joiden markkina-arvo laskee enemmänkin, voivat myös tippua indeksistä pois. Se tarkoittaa indeksisijoittajalle sitä, että huonot osakkeet myydään salkusta pois. Osakkeiden poissulkeminen S&P 500 -indeksistä ei ole mitenkään tavatonta, ja on arvioitu, että puolet S&P 500 -indeksin osakkeista tulevat tippumaan indeksistä seuraavan 10 vuoden aikana.

Passiivinen sijoittaminen on monille paras vaihtoehto

Passiivinen sijoittaminen on siis edelleen hyvä vaihtoehto suurimmalle osalle sijoittajista. Hajautus on isompi tasaiseen painoon perustuvissa indekseissä. Vaikka hajautus voi olla ajateltua pienempi markkina-arvopainotteisten indeksien kohdalla, on hajautus silti varsin korkealla tasolla. Lisäksi markkina-arvopainotteisen indeksin momentum-sijoittamisen kaltaiset piirteet voivat olla sijoittajalle lähinnä hyvä asia.

Passiiviset pörssinoteeratut rahastot ovat tuotteita, joiden avulla sijoittaja voi helposti sijoittaa monille markkinoille hajautetulla tavalla. Passiivisten pörssinoteerattujen rahastojen kaupankäynnin helppous on yksi syy niiden suureen suosioon. Helppous tuo kuitenkin mukanaan vaaran. Helppo kaupankäynti luo kiusauksen aktiiviseen kaupankäyntiin ja yritykseen ajoittaa markkinoita. Passiivisia tuotteiden aktiivinen käyttö johtaa tutkitusti sijoittajan saamaan alituottoon.

1 kommentti
  • Pekka Jokivirta sanoo:

    Tavan sijoittaja ei voi kuin
    a) olla indeksisijoittaja
    b) ostaa jokin vinkkipalstan (fool, zack tms)
    c) lotota

    Itse arvosta b-vaihtoehtoa, ja sieltä löytyy ihan järkihintaan analyysit ja osto vihjeet. Itse olen Fool-jäsen ja voin kertoa, että analyysit ovat ok ja osakeosto ajoitus on hyvä.

    Myös miksi ei, on osa palvelua, samoin kuka ostaa ja omistaa.
    Halvalla hyvää dataa, sillä minulla ei ole aikaa seurata markkinoita.

  • Ylös
    >