Makrotalous

Liioitellaanko robotisaation uhkaa?

Nordean ekonomistin mukaan taloushistoria on pullollaan vääriksi osoittautuneita profetioita siitä, että uusi teknologia vie ihmisiltä työt.

Viime aikoina on käyty paljon keskustelua robotisaation ja tekoälyn vaikutuksista työelämään. Jotkut asiantuntijat ennustavat kauhukuvaa, jossa koneoppimiseen kykenevät robotit alkaisivat vähitellen korvaamaan muutakin kuin rutiinityötä. Robotit voivat jatkossa korvata osakeanalyytikoiden, toimittajien ja jopa lääkäreiden työtä.

Esimerkiksi konsulttiyritys PwC:n tutkimuksen mukaan 30 prosenttia Britannian työpaikoista on vaarassa kun keinoälyssä tehdään läpimurtoja. Joillain aloilla jopa puolet työpaikoista voi kadota. Maailmanpankin ennusteen mukaan maailman työpaikoista peräti 55–85 prosenttia olisi automatisoitavissa. Automatisaation ”luova tuhon” todennäköisyys vaihtelee kehittyvien ja kehittyneiden maiden, toimialojen ja ammattiryhmien, kaupunkien ja maaseudun sekä sukupuolten mukaan.

Tulevaisuudenkuva ei kuitenkaan välttämättä ole näin synkkä, väittää Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju blogissaan.

Riskit ovat ylimitoitettuja

”Vuonna 2016 julkaistu OECD:n tutkimus (Arntz ym. 2016) kumoaa uhkakuvat ottamalla huomioon ammatteihin kuuluvat erilaiset työtehtävät. Kaikkia nykyisiin ammatteihin kuuluvista tehtävistä ei suinkaan pystytä automatisoimaan lähivuosikymmeninä”, Kangasharju huomauttaa.

Ekonomistin mukaan työtehtävien vaihtelu ammattien, toimialojen ja maiden välillä selittää suuren osan robotisaation uhkista. OECD:n tutkimuksessa työpaikkojen tuhoutumisen riski väheneekin yhdeksään prosenttiin työpaikoista sekä Yhdysvalloissa että koko 21 OECD-maan aineistossa.

Tutkimuksissa ei myöskään huomioida ihmisten ainutlaatuista sopeutumiskykyä, Kangasharju arvelee.

”Vielä lohdullisempaa tutkimuksessa oli se, että tämäkin riski lienee ylimitoitettu. Automaatioriskin arviointi perustuu teknologioiden näköpiirissä oleviin mahdollisuuksiin, ei siihen, saadaanko kaikki mahdollisuudet todellisuudessa käyttöön. Toisaalta tutkimuksessa ei otettu huomioon ihmisten kykyä sopeutua uuteen teknologiaan ja siirtyä tehtäviin, jotka korvattavuuden sijaan täydentävät digitalisoituja tehtäviä.”

Kolmas syy yliarvioon on Kangasharjun mielestä se, että automaatio nostaa tuottavuutta, mikä parantaa maan kilpailukykyä, sitä kautta tulotasoa ja tuotantoa, mikä jälleen lisää työn määrää.

”Tämä epäsuora vaikutus tuottaa lisää työtä automaatiolle menetettävien tehtävien korvaajaksi.”

Enemmän huolta tuottavuudesta

Itsenäinen ekonomisti Roger Wessman on Oksaharjun kanssa samoilla linjoilla. Robotisaatiosta johtuvien työpaikkojen menetyksen sijaan Wessman on enemmän huolissaan tuottavuuden laskusta.

Wessmanin mielestä länsimaiden viime vuosien talouslukujen valossa huolet siitä, että robotit nyt korvaavat työntekijöitä hurjaa vauhtia tuntuvat oudolta.

”Tuottavuuden kasvu ei suinkaan ole räjähdysmäisesti kiihtynyt, kuten olisi syytä olettaa, jos työntekijöitä reipasta vauhtia nyt korvattaisiin koneilla. Päinvastoin tuottavuuden kasvu on useimmissa maissa hiipunut hitaimpaan vauhtiin vuosikymmeniin. Toistaiseksi näen siten enemmän syytä huoleen siitä, että poikkeuksellisen heikko tuottavuuden kasvu vaimentaa elintason nousua kuin että koneet korvaisivat ihmistyövoimaa ennenäkemätöntä vauhtia”, itsenäinen ekonomisti kirjoittaa blogissaan.

Jos automatisaatio todellakin korvaisi ihmistyötä, pitäisi automatisaation kehittymisen näkyä tuottavuuden nousuna. Tuottavuus kertoo, kuinka paljon tietyllä työpanoksella saadaan aikaan tuotosta. Tuottavuuden nousu merkitsee siis sitä, että sama tuotos saadaan aikaiseksi pienemmällä työpanoksella.

Pelko robotisaation ja automatisaation ihmistyötä tuhoavasta ominaisuudesta ei näy kuitenkaan tuottavuuskehityksessä.

”Jos automatisaation myötä samaa tuotantoa voidaan tehdä pienemmällä työntekijöiden määrällä tämän pitäisi näkyä kasvavana työvoiman tuottavuutena. Mitattu tuottavuuden kasvu heiluu rajusti vuodesta toiseen. Yleisesti länsimaissa viime vuosina tuotanto työtuntia kohden on noussut yhä hitaammin”, Wessman toteaa.

Click to comment

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä (artikkeleita ja mainosbannereita), ja sivusto voi saada ko. sisällöistä julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
x x
Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Sisällöntuottajaksi
Digipaketti
Anna palautetta
 

Tilaa uutiskirje

Copyright © 2017 Salkkumedia Oy

Ylös