Suomen Ekonomit pelkää, että Sipilän hallitus pettää lupauksen solidaarisuusveron alarajan nostosta.
Suomen Ekonomien mukaan hyvän veropolitiikan periaatteisiin kuuluu johdonmukaisuus ja ennustettavuus, sillä sekä kotitaloudet että yritykset tekevät jatkuvasti pitkävaikutteisia taloudellisia valintoja.
Hallitusohjelmaan kirjattiin niin sanotulle solidaarisuusverolle uusi alaraja.
Kahden vuoden määräajaksi se ulotettiin 72 300 euron vuosituloihin. Alarajan laskeminen toi veron piiriin noin 65 000 uutta palkansaajaa. Kaikkiaan solidaarisuusveron maksajia on yli 120 000. Laajennusta perusteltiin aikanaan mm. turvapaikanhakijoista koituvilla lisäkustannuksilla.
”Hallituksessa on nyt aikeita pettää lupaus alarajan palauttamisesta. Yhtäkkiä sille on alettu keksiä uusia perusteita, mikä viittaa haluun tehdä pysyvä kiristys veroprogressioon” sanoo Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming.
Hän muistuttaa, että Suomessa progressio on jo nykyiselläänkin yksi maailman kireimmistä.
Veron piirissä olevia kutsutaan suurituloisiksi ja jopa rikkaiksi. Suomen Ekonomien mukaan oikeasti mukana on maan taloudelle tärkeä joukko asiantuntijoita. Nykyisen alennetun rajan sisään mahtuvat lähes ekonomin keskipalkkaa saavat asiantuntijatkin. Solidaarisuusveroa maksaa yli kolmannes Suomen ekonomeista.
”Verotus vaikuttaa ihmisten ja yritysten käyttäytymiseen. Solidaarisuusvero ei kannusta yritteliäisyyteen eikä lisätyön vastaanottamiseen vaan korvaamaan vero suuremmilla palkankorotuksilla. Talouden kannalta tämä ei ole järkevää”, Hemming korostaa.
Suomen Ekonomien mielestä hallituksen on pysyttävä omassa ohjelmassaan. Veropolitiikan kehittämisessä se kannustaa hallitusta tukeutumaan taloustieteelliseen tutkimustietoon.
Progressiivisessa verotuksessa veroprosentti nousee veron perusteena olevan rahasumman kasvaessa. Tuloverotuksessa progressiivinen vero tarkoittaa, että suurituloisilla on korkeampi veroprosentti kuin pienituloisilla.
Veronmaksajain keskusliiton mukaan keskituloisen palkansaajan 100 euron palkankorotuksesta peräti 47 euroa menee veroihin.
Marginaaliveroprosentti on 42 200 euron palkkatasolla Pohjoismaiden korkein ja siten vähiten kannustava. Verotuksen ero korostuu selvästi kun verrataan Ruotsiin. Naapurimaassa 42 200 euron tuloilla veroprosentti on 5,9 prosenttiyksikköä matalampi kuin Suomessa.
Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu kireämmäksi. Esimerkiksi suomalaista keskipalkkaa eli 42 200 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Tällä tulotasolla verotus on vertailumaiden viidenneksi kireintä.
