Suomen Pankin analyysin mukaan Suomi on menettänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana selvästi kustannuskilpailukykyään suhteessa euroalueeseen.
Koko talouden vaihtosuhdekorjatuilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna Suomen kilpailukyky pysyi 2000-luvulla finanssikriisin kynnykselle asti muuhun euroalueeseen nähden muuttumattomana, Suomen Pankki toteaa. Keskimääräistä nopeampaa työkustannusten nousua vastasi keskimääräistä nopeampi tuottavuuden paraneminen. Tuottavuuden kasvu oli Nokian ja koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden poikkeuksellisen hyvän kehityksen vuoksi niin voimakasta, ja se kompensoi myös jo vuosituhannen vaihteen tienoilla alkanutta vaihtosuhteen heikkenemistä.
Finanssikriisin puhkeamisen jälkeen, eli vuonna 2008, alkoivat kuitenkin ongelmat.
”Finanssikriisiä seuranneessa taantumassa Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni, eikä tällöin menetettyä kilpailukykyä ole toistaiseksi vielä vaihtosuhdekorjattujen yksikkötyökustannustenkaan valossa pystytty kuromaan umpeen”, SP toteaa.
Työvoiman alhaisempi tuottavuus on keskeinen syy siihen, että Suomen bruttokansantuote henkeä kohden on alhaisempi kuin Saksassa tai Ruotsissa, toteaa itsenäinen ekonomisti Roger Wessman blogissaan. Wessmanin mukaan viime vuonna tämä kuilu ei kuitenkaan enää kasvanut: Suomessa tuottavuus kasvoi lähes samaa noin puolentoista prosentin vuosivauhtia kuin Ruotsissa. Saksassa tuottavuuden kasvu jäi niukkaan prosenttiin.
Ekonomisti on tuoreista tuottavuusluvuista tyytyväinen – tosin ilmiö saattaa olla suhdanneluontoinen.
”Luvut ovat ilahduttavia. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että tuottavuusluvut heiluvat herkästi talouden suhdanteiden mukana. Kun talouskasvu kiihtyy, yleensä tuottavuuskasvukin vauhdittuu. Kun talous notkahtaa, mitattu tuottavuus heikkenee koska yritykset eivät pysty sopeuttamaan työvoiman käyttöä yhtä ripeästi kuin myynti heikkenee. Tuottavuuskasvua siivittää myös vientiteollisuuden piristyminen. Tuotanto työtuntia kohden on teollisuudessa korkeampi, joten kun teollisuustuotannon osuus koko tuotannosta kasvaa tuottavuusluvutkin paranevat.”
Suomen tuottavuuskasvun piristyminen lähinnä muistutus siitä, että tuottavuuskin heiluu suhdanteiden mukana https://t.co/SQsNM0msOh pic.twitter.com/HzFBkNZXob
— Roger Wessman (@WessmanRoger) 10. elokuuta 2017
Suhdanneluonteiset heilahtelut tuottavuusluvuissa eivät kerro paljoakaan tuottavuuden kasvusta pitkällä tähtäimellä. Ilman teknologisia innovaatioita ja tuotekehitystä tuotantoa voi Wessmanin mukaan vain tilapäisesti kasvattaa puristamalla olemassa olevasta työvoimasta enemmän. Pitkän aikavälin tuottavuuden kasvun kannalta oleellista on kone- ja laiteinvestointien sekä tuotekehitysinvestointien kasvu.
”Suomessa kuitenkin kone- ja laiteinvestoinnit olivat supistuneet vahvasti jo 2000-luvun alkuvuosina. Viimeisen vuoden piristymisestä huolimatta kone ja laiteinvestoinnit ovat edelleen selkeästi alemmalla tasolla kuin Ruotsissa ja Saksassa.”
Erityisesti tuotekehitysinvestointien alhainen taso huolestuttaa ekonomistia.
”Vielä huolestuttavampaa on, että T&K investoinnit ovat supistuneet merkittävästi, lähinnä Nokian matkapuhelintoimintojen alasajon seurauksena. Näiden suhteen mitään selkeätä käännettä parempaan ei tilastoissa näy. Yhä tältä osin investointiemme taso suhteessa BKT:hen on korkeampi kuin Saksassa, mutta Ruotsin suhteen olemme jäämässä yhä kauemmas jälkeen.”
