Eläketurvakeskuksen ja Sitran tuoreet skenaariolaskelmat havainnollistavat työn muutosten seurauksia eläkejärjestelmälle ja julkiselle taloudelle.
Skenaariolaskelmista huolestuttavin olisi talouskasvun pysähtyminen. Sitä kuvaavassa laskelmassa ansiotason kasvu pysähtyisi ja eläkejärjestelmän sijoitustuotot jäisivät pysyvästi mataliksi (2,5–3,0 % tuotto-oletus).
Kun maksutulot pienenisivät ja sijoitustuotot kutistuisivat, työeläkemaksuun tulisi lähes neljän prosenttiyksikön korotuspaine pitkällä aikavälillä. Skenaario kasvattaisi julkisen talouden velkaa merkittävästi ja kestävyysvajetta runsaan prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen eli yli kolme miljardia euroa.
”Työllisyyden ja palkkojen kehityksellä on suuri vaikutus julkiseen talouteen ja eläkkeiden rahoituspohjaan. Jotta suunta olisi myönteinen, päätöksentekijöiden tulisi huolehtia suomalaisten osaamisesta ja sitä kautta työllisyydestä ja palkkasummasta”, toteaa johtaja Timo Lindholm Sitrasta.
Hallitus tavoittelee 72 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2019 mennessä. Entä jos Suomen työllisyysaste nousisi 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kuten valtiosihteeri Martti Hetemäki on esittänyt tavoitteeksi.
Kunnianhimoinen tavoite tarkoittaisi lähestulkoon täystyöllisyyttä. Työurien olisi pidennyttävä reippaasti alusta, keskeltä ja lopusta.
Seurauksena julkisen talouden noin seitsemän miljardin kestävyysvaje poistuisi lähes kokonaan. Työeläkemaksua voitaisiin laskea.
”Korkea työllisyys nostaisi keskieläkettä selvästi nykyennustetta korkeammaksi sekä euromääräisesti että ansiotasoon suhteutettuna”, kertoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.
Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen bkt:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,4 prosenttia, ensi vuonna kuitenkin vain 1,6 prosenttia ja vuonna 2019 enää 1,5 prosenttia.
