Suomalaisen Työn Liiton teettämän Made by Finland -tutkimuksen mukaan suomalaistyönantajilla on vaikeuksia tunnistaa alaistensa vahvuuksia tarpeeksi hyvin.
Peräti 69 prosenttia tutkimukseen vastanneista koki, että työnantajat eivät tiedä työntekijöidensä vahvuusalueita tarkasti. Erityisen aliarvostetuiksi itsensä tunsivat ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijat.
Jos työntekijöiltä kysyy, työnantajat tunnistavat heidän vahvuuksiaan varsin heikosti: vain 31 prosenttia kokee, että vahvuudet tunnistetaan tarkasti tai jokseenkin tarkasti. Jopa 69 prosenttia kokee, ettei työnantajat tunnista heidän vahvuuksiaan kovin hyvin tai ollenkaan.
”Ihmiset haluavat luontaisesti kokea, että heidän vahvuuksiaan hyödynnetään. Se auttaa heitä ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan omassa työssään. Tutkimustulos onkin tässä valossa huolestuttava ja hieman yllättäväkin, sillä vahvuuksia ja osaamista kyllä löytyy. Niihin suomalaisen työn menestys nojaa ja ne ovat kansainvälisestikin tunnustettuja”, Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala kommentoi.
Jopa 82 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä ja asiantuntijoista kokee, että heidän vahvuuksiaan ei tunnisteta työnantajien puolelta tarpeeksi hyvin. Erityisesti toimihenkilöiden joukko on viime vuosikymmeninä sekä kasvanut että joutunut useiden YT-kierrosten runtelemaksi. Tämä saattaa vaikuttaa tuntemukseen siitä, ettei osaamista tunnisteta tai arvosteta.
”Kyseisen joukon työtehtäviä uhkaa tällä hetkellä automaatio ja robotisaatio. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että he pitävät huolta omasta pärjäämisestään erityisesti teknologian suhteen. Esimerkiksi talouspuolella on suuri tarve asiantuntijoille, joilla on uudenlaisia taitoja käyttää teknologiaa ja ohjata sen kehitystä”, Lausala pohtii.
Ikäryhmistä huonoimmin tunnistetaan 25–34-vuotiaiden työntekijöiden, eli työuransa alussa olevien, vahvuudet: jopa 75 % kokee, että vahvuuksia ei tunneta riittävän hyvin. Miestyöntekijöiden vahvuudet tunnistetaan karvan verran huonommin kuin naistyöntekijöiden.
