Buffett lähtee liikkeelle huonosta sijoituksesta. Jostain, joka ei ole toiminut koskaan ennenkään, ja jonka takana ei ole logiikkaa siitä miksi sijoitus voisi tuottaa. Tällainen huono sijoitus on tunnistettavissa ja se on helppo hylätä.
Ongelmaksi muodostuu sijoitustapa, joka on ennen osoittatunut toimivaksi. Tällöin on ikään kuin perusteltua odottaa, että sijoitus toimisi myös tulevaisuudessa. Buffett ottaa esimerkin vuoden 1929 kriisistä. Edellisinä vuosina osakkeet olivat osoittautuneet korkosijoituksia paremmaksi sijoitukseksi. Tällöin looginen ratkaisu on pitää rahansa kiinni osakkeissa.
Tällainen sijoitus on vaikea tunnistaa huonoksi sijoitukseksi, koska se on toiminut aikaisemminkin. Ajan kuluessa osakkeiden arvostus kuitenkin nousee. Sijoittaja unohtaa helposti, että osakkeillakin on rajoituksensa.
Ovatko asunnot liian helposti ymmärrettävä sijoituskohde?
Buffettin toinen esiin nostama esimerkki on asuntokupla. On perusteltua odottaa asuntojen olevan hyvä sijoitus. Varallisuus on kiinni fyysisessä muodossa ja omistusasunnon tulisi tuoda suojaa inflaatiota vastaan. Asuntojen hintojen noustessa on järkevää ostaa asunto mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Niin kauan kuin asuntojen hinnat nousevat nopeammin, kuin mitä asuntolainasta joutuu maksamaan korkoa, jää aikaisemmassa vaiheessa kodin ostanut ihminen voitolle.
Ongelmaksi asia muodostuu siinä vaiheessa, kun nousevat hinnat saavat liikaa valtaa. Enää et olekaan kiinnostunut kodin ostamisesta, vaan haluat ostaa viisi asuntoa. Et myöskään ole järin kiinnostut selviätkö sitoumuksistasi: niin kauan kuin omaisuutesi arvo nousee, ei velanhoito ole ongelma. Buffettin mukaan nousevat hinnat voivat jossakin vaiheessa ”vallata mielen”.
Buffettin mukaan Yhdysvaltojen asuntokupla pääsi riistäytymään käsistä osittain sen takia, että omistusasunto on helposti ymmärrettävissä ja myös saavutettavissa oleva kohde. Kaikki eivät ymmärrä osakkeita, eivätkä sen takia sijoita niihin. Omistusasunto kuitenkin ymmärretään, ja kun siihen vielä saa rahoituksen niin kaikki on valmista kuplaa varten. Buffettin näkemyksistä kertoi ensimmäisenä Business Insider.
Rahoitusteoriaa ja arbitraasi
Buffettin mukaan kuplan perustana on siis sijoitustapa, joka on perusteltu ja joka on toiminut aikaisemmin. Kun tätä samaa mekanismia hyödynnetään liikaa, on seurauksena hintojen nousu. Kun hinnat nousevat, saa se entistä enemmän sijoittajia uskomaan mekanismin toimivuuteen ja lopulta hinnat perustuvat pelkkään uskomukseen, eivät fundamentteihin.
Buffettin kuvailema mekanismi muistuttaa tehokkaiden markkinoiden syntymistä arbitraasin kautta. Arbitraasi on tilanne, jossa markkinoilla tarjotaan ilmainen lounas. Arvopaperi voidaan esimerkiksi ostaa yksiltä markkinoilta halvemmalla ja myydä toisilla markkinoilla kalliimmalla. Tehokkaat markkinat syntyvät arbitraasien kautta. Kun halpaa ostetaan, tapahtuu hinnassa korjausliike ylöspäin. Kun kallista myydään, tapahtuu markkinoilla korjausliike alaspäin. Näin arbitraasi poistuu markkinoilta ja vieläpä hyvin nopeasti.
Kupla syntyy siis ikään kuin huonosti tai liian hitaasti toimivan arbitraasin korjausmekanismin kautta. Periaatteessa korkeamman asunnon hinnan pitäisi vähentää kysyntää, nostaa lainan hintaa ja lisätä tarjontaa. Tähän voi kuitenkin mennä aikaa ja niin kauan kuin kaikki uskovat jatkuvaan asuntohintojen nousuun, tulee hintojen nousu myös jatkumaan.
Se mikä helposti unohtuu, on kuinka ohutta kaupankäynti voi olla. Jos saman tien varrella on kymmenen samanlaista taloa ja yksi myydään, riittää että löydetään yksi korkeamman hinnan maksava ostaja. Silloin kaikki ajattelevat, että oman asunnon hinta on noussut.
Todellisuudessa talon korkeampaan hintaan ostavia perheitä ei kuitenkaan ole välttämättä tarjolla yhtä enempää. Ehkä seuraava perhe olisi voinut ostaa talon alkuperäiseen hintaan. Kolmas perhe olisi ostanut talon kymmenen prosentin alennuksella. Jos vain yksi perhe myy talonsa, kokevat kaikki että talon arvo on noussut. Jos kolme perhettä haluaa myydä talonsa samaan aikaan, on markkinahinta kuitenkin luultua alhaisempi.
