Makrotalous

Ei huolta korkojen noususta – Dansken ekonomisti: lyhyet korot pysyvät alhaalla

Pasi Kuoppamäki pääekonomisti Danske Bank

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi lyhyiden korkojen pysyvän matalana ainakin ensi vuoden.

Euroalueen yhteisen finanssipolitiikan puuttuessa EKP on joutunut myös ottamaan alun perin tarkoitettua laajemman roolin talouden elvyttäjänä ja vakauden vaalijana, Kuoppamäki arvioi Danske Bankin syyskuun suhdannekatsauksessa.

EKP on pari viime vuotta pyrkinyt saamaan kevyen rahapolitiikan välittymään talouteen paremmin ja säilyttämään hintavakaustavoitteen uskottavuuden. Noususuhdanteesta huolimatta ei inflaation kiihtymisestä ole vieläkään merkkejä, pääekonomisti arvioi.

Inflaatio pysynyt matalana

”Euroalueen inflaatio oli heinäkuussa 1,5 prosenttia ja pohjahintojen nousu on pysynyt prosentin tuntumassa. Työvoimakustannusten nousun kiihtymisestä ei ole vielä merkkejä, koska useimmissa maissa työttömyys ylittää rakenteellisen työttömyyden. Näin ollen inflaation nousu ei ole vielä laajalla pohjalla.”

Myös euron valuuttakurssin vahvistuminen viime kuukausina painaa inflaationäkymiä. Hintavakaustavoitteen saavuttaminen näyttää Kuoppamäen mukaan siksi edelleen etäiseltä.

Kuoppamäen mukaan EKP:n lausuntojen varovaisuus valuuttakurssin vahvistumisen seurauksista ja toivottavuudesta on omalta osaltaan edesauttanut euron vahvistumista. Euron vahvistuminen ei johdu kuitenkaan yksistään keskuspankista.

”Euron vahvuus liittyy pääasiassa kuitenkin euroalueen talouden vahvistumiseen ja poliittisen epävarmuuden hälvenemiseen. Euron kurssi on nyt jotakuinkin euroajan 1999-2017 keskimääräisellä tasolla.”

Kuva: Euroalueen inflaatiokehitys

Euroalue inflaatio talous

Keskuspankkielvytys ja korkotaso

Markkinoilla seurataan tiiviisti, kuinka kauan EKP jatkaa massiivista elvytysohjelmaansa, jossa se ostaa markkinoilta arvopapereita ja siten painaa markkinakorkoja alaspäin.

Joulukuissa 2016 EKP ilmoitti jatkavansa arvopapereiden osto-ohjelmaa vuoden 2017 loppuun. Ostoja kuitenkin leikattiin 60 miljardiin euroon kuukaudessa. Samalla EKP ilmoitti, että ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tai sitä alemmalla tasolla pitkään osto-ohjelman päättymisen jälkeenkin.

Kuoppamäki ei usko EKP:n muuttavan linjaansa lähitulevaisuudessa.

”2017 keskuspankki on pitänyt linjansa likimain ennallaan, vaikka talous kasvaa ja inflaatiokin on noussut. Käytännössä työttömyyden pitäisi edelleen laskea ja pohjahintainflaation pitäisi nousta useana kuukautena perättäin lähemmäs 2 prosentin vauhtia, jotta hintavakaus näyttäisi kestävän.”

Kuva: Suomen 2-vuoden valtiolainan korko

Suomi 2 vuoden valtiolaina korko

Danske Bank odottaa EKP:n ilmoittavan lokakuussa osto-ohjelman jatkamisesta 2018. Kuoppamäen mukaan sstoja saatetaan jatkaa 2018 pienemmillä määrillä, koska talous kuitenkin kasvaa ja rahapoliittinen elvytys kannattaa lopettaa pienin askelin.

”Ostojen painopiste saattaa siirtyä yrityslainojen suuntaan, koska se vaikuttaisi nykytilanteessa talouteen tehokkaammin ja valtionlainojen tarjonta ei ole enää niin runsasta”, pääekonomisti ennustaa.

Mitä keskuspankin elvyttävän rahapolitiikan jatkuminen sitten tarkoittaa käytännössä?

Vastaus on yksinkertainen: korot pysyvät edelleen poikkeuksellisen matalana.

”Lyhyet korot pysynevät matalalla tasollaan ainakin vuoden 2018. Pitkissä koroissa voidaan nähdä loivaa nousua talouskasvun jatkuessa, EKP:n ostojen vähentyessä ja Yhdysvaltojen korkojen noustessa. Korkoero Yhdysvaltoihin kasvaa edelleen”, pääekonomisti ennustaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös