Korean niemimaan tilanne voi saada sijoittajat pakenemaan turvasatamiin.
Pohjois-Korean uutistoimisto julkaisi sunnuntaina kuvan Kim Jong-unista tarkastamassa pitkän matkan ohjukseen soveltuvaa vetypommia. Muutama tunti kuvanjulkistuksen jälkeen Pohjois-Korea teki kuudennen ydinkokeensa, joka oli teholtaan moninkertainen maan aiemmin tekemiin ydinkokeisiin verrattuna.
Pohjois-Korea on nyt omien sanojensa mukaan onnistuneesti räjäyttänyt ydinaseen, joka on yhteensopiva pitkän matkan ohjusten kanssa.
Etelä-Korean yliopiston ydintekniikan professorin mukaan, sunnuntaina tehty koeräjäytys oli niin valtava, että on selvää, että kyseessä oli vetypommi. Kyseessä on professorin mukaan käännekohta, jossa Pohjois-Korea on nyt ydinasevaltio. Sikäli peli on jo pelattu.
Yhdysvaltojen entinen energiasihteeri Ernest Moniz toteaa Bloombergin haastattelussa todennäköisyyden ydinaseiden käytölle kohonneen korkeimmalle tasolleen puoleen vuosisataan. Monizin mukaan yhtä korkeilla tasoilla liikuttiin viimeksi vuoden 1962 Kuuban kriisin aikoihin.
Moniz on itse ydinfyysikko ja Nuclear Threat Initiativen varapuheenjohtaja. Monitzin mukaan talouspakotteet ovat väärä tapa yrittää ratkaista Pohjois-Korean tilannetta. Talouspakotteiden sijasta tilannetta tulisi pyrkiä ratkaisemaan yhteistyössä Kiinan kanssa tavalla, joka huomioi Pohjois-Korean, Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean turvallisuustilanteen laajasti.
Kiinan mukaan ongelman perimmäinen syy on Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean muodostama sotilaallinen uhka. Uhan alla Pohjois-Korea näkee ydinaseen olevan ainoa keino taata nykyisen hallinnon jatkuminen.
Voisiko kullan hinta olla tulevaisuudessa 10 000 dollaria?
Kullan hinta on nyt 1334 dollaria, ja lähes kymmenkertainen nousu kuulostaa hurjalta.
Jim Rickards on kirjoittanut useita best sellereitä raaka-aineiden ja valuuttojen välisistä yhteyksistä. Kirjassaan “The New Case for Gold”, Rickards painottaa kullan merkitystä turvasatamana. Rickardsin mukaan kultaa tulisikin miettiä enemmän vakuutuksena kuin sijoituksena.
Rickardsin mukaan markkinat ovat toistuvasti panikoineet kymmenen vuoden välein ja tähän perustaen vuodesta 2018 voisi tulla tuhoisa. Kriisin seurauksena kullan hinta voisi nousta 10 000:een dollariin. Luku ei ole vedetty hatusta, vaan perustuu valuuttavarantoihin. Globaalisti valuuttoihin sidottua kultaa on 35 000 tonnia. Kullan hinta vaihtelee, mutta kullan määrä pysyy samana. Jos kultaa tarvitaan turvaamaan dollarin uskottavuutta, on hinta 10 000 dollaria unssilta, Rickards perustelee.
Jim Richardsin mukaan Pohjois-Korean kanssa on syttymässä sota. Kim Jong-un ei tule perääntymään tavoitteessaan saavuttaa uskottava ydinasepelote. Yhdysvallat eivät tule antamaan Pohjois-Korealle mahdollisuutta kehittää ydinasetta. Rickards päättelee, että keskitietä ei ole ja sota syttyy.
Sijoittajan ei välttämättä kannata reagoida tilanteeseen
Selvää on, että kurssit tippuvat entisestään, mikäli kriisi eskaloituu tätäkin hurjemmaksi. Mitä sijoittajan tulisi tehdä, jos sota oikeasti syttyy?
Niin hurjalta kuin mahdollinen sodan syttyminen kuulostaakin, niin historian valossa sijoittajan ei kannata tehdä mitään. Lähtien neljä kuukautta ennen sotaa ja päättyen sodan loppuun asti, on osakkeiden tuotto ollut yhtä poikkeusta lukuun ottamatta positiivinen ja jopa keskimääräistä tuottoa korkeampi. Toisen maailmansodankin kohdalla tuotto on isojen yhtiöiden osalta 16,9 prosenttia ja pienten yhtiöiden osalta 32,8 prosenttia. Turvallisempana pidetyt joukkolainat ovat puolestaan tuottaneet keskimääräistä huonommin sotien aikana.
Samalla linjoilla on myös FIM:n pääanalyytikko Kim Gorschelnik. Gorschelnikin mukaan Pohjois-Korean ydinkoe laskee riskinottohalukkuutta, mutta tilanne on kuitenkin vaikeasti ennakoitavissa ja siten myös vaikeasti hinnoiteltavissa. On turhaa reagoida asiaan, jonka kehityksen suunnasta ei ole tietoa.
