Elina Lepomäki on valmis leikkaamaan tuista ja palveluista veronkorotusten välttämiseksi. ”Ajattelen, että markkinatalous on paras ratkaisu köyhyyden ja eriarvoisuuden ongelmiin”, Lepomäki sanoo Sosiaalivakuutus-sivuston haastattelussa.
Elina Lepomäki on kokoomuksen kansanedustaja. Aikaisemmin hän on toiminut ajatuspaja Liberan tutkimusjohtajana ja yli 10 vuotta rahoitusalalla asiantuntija- ja johtotehtävissä.
Kansanedustajan mielestä toimeentulotuella elää liian moni suomalainen. Tänä vuonna toimeentulotukea on maksettu kuukausittain keskimäärin 160 000 kotitaloudelle.
Toimeentulotuki on periaatteessa sitä sosiaaliturvaa, jota hyvinvointivaltion pitää Lepomäen mukaan tarjota. Tällä hetkellä toimeentulotuki tarjoaa Lepomäen mielestä kuitenkin ”täydellisen kannustinloukun”.
”Pitää saada aika kovaa palkkaa, että töihin kannattaa lähteä. Siinä ei ole järkeä. Jos on ollut pitkään poissa työelämästä, työkykykään ei välttämättä ole niin hyvä, että saisi suomalaisten keskipalkkaa”, hän sanoo.
Toimivamman perusturvan lisäksi tarvittaisiin uudistuksia myös työmarkkinoille. Lepomäen mielestä palkansaajilla pitäisi olla mahdollisuus työskennellä työehtosopimusta pienemmällä palkalla tai muuten heikommin ehdoin.
Lepomäki tarjoaa työmarkkinalainsäädännön avaamista ensisijaiseksi lääkkeeksi myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.
”Matalapalkkatyö on moninkertaisesti parempi vaihtoehto kuin joutilaisuus ja syrjäytyminen. Työssä ollessaan nuori saa arvokasta työkokemusta ja osaamista, joka on jopa relevantimpaa kuin koulun penkiltä saatu oppi. Kaikenlainen työ on hyväksi”, Lepomäki sanoo.
Viime aikoina on ollut paljon keskustelua perustulosta. Perustulo on raha, joka maksetaan kaikille vastikkeetta ja automaattisesti. Sitä ei menetä, vaikka saisi muitakin tuloja.
Kansanedustaja on rakentanut oman vaihtoehtoisen mallinsa, perustilin.
Perustilin periaatteiden mukaan työkykyiset ja -ikäiset saisivat valtiolta pääomana 20 000 euroa. Tiliä voisi kartuttaa ja nostaa sieltä rahaa tarvittaessa. Se mahdollistaisi perustoimeentulon tiukoissa elämäntilanteissa sekä joustavan työn vastaanottamisen.
Tilillä pidettäisiin kirjaa maksetuista maksuista ja vastaanotetuista etuuksista. Jos tilin saldo ei riittäisi, valtio lainaisi tarvittavan määrän. Perustili olisi miinuksella, jos henkilö olisi nostanut yhteiskunnan lainaamia varoja enemmän kuin olisi maksanut. Vasta tässä vaiheessa yhteiskunnan sosiaalitoimi tulisi kuvaan mukaan.
Lepomäen mukaan perustili kannustaa jokaista työkykyistä ottamaan taloutensa omiin käsiinsä. Se antaisi ihmisten itsensä valita, milloin he nostavat tukia. Mallilla pidettäisiin veroaste paikallaan tai jopa alennettaisiin sitä.
Jännä kuinka monelle kauhistus että #perustili antaisi tarveharkintaa ihmisille itselleen. Hyvinvointivaltion pitäisi vapauttaa, ei kahlita.
— Elina Lepomäki (@elinalepomaki) 24. syyskuuta 2017
Minimipalkan juuri ei kannata olla liian suuri, että työtä syntyy. Sosiaaliturva sitten tarvittaessa täydentämään. #perustili
— Elina Lepomäki (@elinalepomaki) 10. toukokuuta 2017
Ovatko nykyisen suuruiset yritystuet toimivan markkinatalouden merkki? Eikö tilannetta voisi lähteä parantamaan myös yritystuet poistamalla, kysyisin minä. Tai mikä vaikutus olisi, jos yritystukiin budjetoidut varat käytettäisiin palkkatukena niin, että tuki kulkisi ainoastaan palkatun työntekijän mukana yritykseen / yrityksiin. Silloin tuilla olisi työllistävä vaikutus. Vaiko olisiko?
Hyvä huomio. Olen samaa mieltä että Suomen yritytuet ovat ongelma – monellakin tavalla. Ne vievät verorahoja, vääristävät kilpailua ja luovat turhaa byrokratiaa. Esimerkiksi energiatuki on yksi tukimuoto jota en ymmmärrä. Tuotekehitystuessa voi olla jotain järkeä, koska uudet innovaatiot eivät useinkaan synny ilman julkisen sektorin panostusta.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi viime toukokuusssa virkamiesraportin yritystuista ja niiden vaikutuksista talouskasvuun. Raportin mukaan Suomen maksamien yritystukien kokonaissumma on noin 4 miljardia euroa. Suorien yritystukien osuus on noin 1,1 miljardia euroa.
Raportissa kritisoidaan yritystukijärjestelmää huonoksi.
”Nykyinen yritystukijärjestelmä ei tue kansantalouden pitkän aikavälin tuottavuutta ja siten talouskasvua optimaalisesti. Vain noin 10 prosenttia tukien kokonaismäärästä edistää yritysten uudistamista”, raportissa todetaan.
Raportti löytyy täältä: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79863/TEMrap_22_2017_verkkojulkaisu.pdf
Elina Lepomäen näkemys on ylen haastattelun perusteella kanssasi samanlainen. Hän on arvostellut hallitusta juurikin hyödyttömien yritystukien säilyttämisestä.
Kiitos Jorma viestistä ja näkemyksistäsi, sekä tuosta linkistä. Luulisi puolueiden lukevan tuon raportin huolella ja alkavan tarvittaviin toimiin. Minusta muutosta ei pidä pelätä liikaa. Emme koskaan saa tietää miten kysyntä ja tarjonta sen kaikessa tehokkuudessaan ns. oikeasti toimisi, jos kourallinen ihmisiä päättää noin mittavista tuista osalle yrityksistä. Miksi ei joillekin toisille?
Mielestäni kysynnän ja tarjonnan laki on itsessään toimiva ja jos sen vaan annettaisiin toimia. Nyt ei anneta, vaan vinoutetaan sitä keinotekoisesti (hyvää tahtoa toki toteuttaen). Jos yritykset tekisivät tuotteita, joille on luontaisesti kysyntää, ei yritystukia tarvittaisi. Jos vaalikausi toisensa jälkeen ihmetellään miksi vienti ei vedä, voisiko syy olla siinä, että tuemme yrityksiä joiden tuotteille tai palveluille ei vain ole kysyntää?
Jos markkinatalouden annettaisiin toimia, se huolehtisi tästä seikasta.
Tuotekehityksen tuen sallin itsekin, mutta valintaperusteet avaisin täysin läpinäkyviksi – ihan kaikilta osin, perusteluineen päivineen, niin, että yritykset jollain tapaa olisivat keskenään samalla viivalla. Tai ainakin niin, että myöntämisperusteet ovat tutkitusti sellaisia, joihin halutaan satsata.