Miksi kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita koroista?

Vaikka korot eivät ehkä maailman mielenkiintoisin ilmiö olekaan, pitäisi jokaisen meistä silti olla kiinnostunut niistä. Mutta miksi?
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja, sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Korko kuulostaa kuivalta ja tylsältä sanalta, ja kun uutisissa aletaan paasata korkojen noususta tai laskusta, moni mielellään sulkee korvansa vaikeaselkoiselta jaarittelulta. Vaikka korot eivät ehkä maailman mielenkiintoisin ilmiö olekaan, pitäisi jokaisen meistä silti olla kiinnostunut niistä. Mutta miksi?

Korko yksinkertaistettuna

Hyvin yksinkertaisesti selitettynä korko tarkoittaa rahan hintaa, eli korvausta, joka rahan omistajalle maksetaan siitä ajasta, kun raha on lainassa eikä omistajansa käytettävissä. Lisäksi rahan arvo alenee inflaation takia ajan kuluessa, mikä on myös peruste koron perimiselle. Korkojen perimistä perustellaan myös vaihtoehtoiskustannuksella; tämä tarkoittaa, että rahan lainaajan voisi tehdä rahoillaan muutakin kuin lainata eteenpäin.

Lainojen korot

Kuluttajan näkökulmasta koroista kannattaa kiinnostua etenkin, kun kyse on lainoista. Lähes jokaisella suomalaisella on jossakin elämänvaiheessa asuntolainaa, ja usein vielä muitakin lainoja, kuten kulutusluottoa. Korkojen suuruus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon kuluttaja joutuu lainastaan maksamaan takaisin. Jos lainaa ottaa vaikka 3 000 euroa auton ostoa varten, päätyy autosta lopulta maksamaan enemmän kuin 3 000 euroa korkojen takia: se, kuinka suuriksi lainan kokonaiskustannukset nousevat, riippuu korkotasosta. Lainojen tapauksessa kuluttajan kannalta on siis sitä parempi, mitä matalammalla korot ovat.

Lainojen korot määräytyvät usein asiakaskohtaisesti, tosin on myös olemassa lainoja, joiden korko on kiinteä, eli sama kaikille asiakkaille. Asiakaskohtaisesti määräytyvä korko määritellään asiakkaan maksukyvystä tehdyn riskiarvion perusteella; korkean riskin asiakkaat maksavat korkeampaa korkoa kuin matalan riskin asiakkaat.

Korkojen takia lainojen maksuaika, olipa kyse sitten luottokorttivelasta tai asuntolainasta, kannattaa pitää mahdollisimman lyhyenä.

Kannattaa muistaa, että luottokortit tarjoavat yleensä noin kuukauden korotonta maksuaikaa, minkä jälkeen velka alkaa kasvaa korkoa.

Talletustilien korot

Korot ovat siitä kaksipiippuinen juttu, että siinä missä lainojen korkeat korot ovat kuluttajalle pääsääntöisesti negatiivinen asia, ovat talletustilien korkeat korot puolestaan positiivinen asia. Kaikilla pankkitileillä on korko, mutta käyttötileillä se on usein matalampi kuin säästötileillä. Mitä korkeampi korko tilillä on, sitä kannattavampaa rahaa on pitää pankissa tilillä.

Mutta miksi pankkitalletuksista ylipäätään maksetaan korkoa? Vastaus tähän on yksinkertainen: koska kuluttajien pankkitileillä olevat rahat ovat ikään kuin lainassa pankilla, ja rahan lainaamisesta maksetaan korkoa.

Tällä hetkellä kun korkotaso on yleisesti matalalla, ovat myös tilien korot harvinaisen alhaalla, ja onpa erään suomalaisen pankin valikoimassa säästötili, jonka korko on tasan nolla prosenttia! Historiallisen alhaisesta korkotasosta huolimatta eri pankkien säästötilien koroissa on melko suuria eroja, ja korkeimmillaan jatkuvan säästötilin korko kipuaa tällä hetkellä 1,75 prosenttiin!

Lainojen korkojen lisäksi kuluttajan olisi hyvä olla perillä myös siis tilien, ja etenkin säästötilien, koroista. Pitämällä rahojaan ”väärällä” tilillä voi vuositasolla hävitä korkotuotoissa paljon rahaa.

Miten korot määräytyvät?

Koroilla on siis suuri rooli kenen tahansa taloudelliseen tilanteeseen, mutta miten ne sitten määräytyvät? Ja miksi talletustilien korot eivät voi olla korkealla samaan aikaan kun lainojen korot ovat alhaalla?

Korot määräytyvät ohjauskoron perusteella. Euroopassa ohjauskoron tasosta on vastuussa Euroopan Keskuspankki, joka ohjaa alueen rahapolitiikkaa. Markkinakorot seuraavat ja ennakoivat keskuspankin asettaman ohjauskoron tasoa.

Ohjauskorkoa säätämällä keskuspankki pyrkii turvaamaan vakaan hintatason ja talouskasvun. Jos talouskasvu on liian vauhdikasta ja inflaatio liian korkea, voi keskuspankki nostaa ohjauskorkoa tasoittamaan tilannetta. Sama toimii myös toisinpäin: kun talouskasvua on tarpeen elvyttää, voi keskuspankki laskea ohjauskorkoa.

Julkaistu alun perin VertaaEnsin.fi blogissa.
Tiedoksi lukijoille: Artikkeli sisältää SalkunRakentajan markkinointikumppanin sivuille linkkejä, joiden perusteella SalkunRakentaja-sivusto voi saada korvauksia.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Osakesäästäjät aamupala sijoituskatsaus sijoittaminen

Euroopan osakemarkkinoiden katseet Iso-Britanniassa, Kiinan kuluttajaluottamus huipputasolle

Seuraava artikkeli
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

10 kuumaa mobiilisovellusta Kiinasta