Nordean päätös siirtää pääkonttorinsa Suomeen voi tuoda suuremmat verohyödyt kuin mitä talouslehdistössä on arvioitu.
Nordea kertoi keskiviikkona, että sen hallitus on päättänyt käynnistää emoyhtiön kotipaikan siirron Ruotsista Suomeen. Nordea on selvittänyt mahdollisuuksia muuttaa pääkonttorinsa pois Ruotsista joko Suomeen tai Tanskaan. Päätös oli odotettu, sillä analyytikot pitivät pääkonttorin siirtoa Suomeen täysin mahdollisena.
Päätöksen tärkein syy on Suomen kuuluminen EU:n pankkiunioniin. Eurojärjestelmän jäsenyyden arvellaan tuovan ennustettavuutta pankin toimintaympäristöön ja vakautta noudatettuun pankkipolitiikkaan.
Päätöstä on luonnollisesti otettu Suomessa ilolla vastaan. Talousmedioissa on kuitenkin arvioitu, ettei pääkonttorin siirrosta ole Suomelle kovinkaan suurta hyötyä verotuksellisesti.
Esimerkiksi Helsingin Sanomat toteaa, ettei pääkonttorin sijainnilla ole isäntämaalle merkittävää taloudellista merkitystä.
”Pankit maksavat voitoistaan veroa siinä maassa, missä voitot syntyvyt eli kussakin toimintamaassa. Pankin johto toimii jo nyt pitkälti virtuaalisesti ja ylimmän johdonkin jäsenet asuvat omissa kotimaissaan pääjohtaja Casper von Koskullia lukuun ottamatta”, HS kirjoittaa.
Veroasiantuntija on kuitenkin toista mieltä.
Pitkään Verohallinnossa työskennellyt ja nykyisin sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän veropoliittisena asiantuntijana toimiva Lauri Finér arvioi blogissaan, että Suomi voi saada kymmenien tai jopa satojen miljoonien verotuotot.
Lisäverotulot eivät kilahda valtion rahakirstuun yhteisöveron tuottoina vaan osinkoveroina.
”On totta, että yksin pääkonttorin sijainti ei vaikuta merkittävästi siihen, minne Nordea maksaa yhteisöveroa. Sen sijaan muutos voisi vaikuttaa merkittävästi siihen, mikä maa voi periä veroa osakkaiden saamista osingoista”, Finél toteaa.
Nordean emoyhtiö olisi järjestelyn jälkeen Suomalainen julkinen osakeyhtiö. Veroasiantuntijan mukaan kansainvälisen verotuksen perussääntöihin kuuluu, että konsernin emoyhtiön rekisteröintivaltio saa verottaa niin kutsuttuna lähdevaltiona osinkoa riippumatta siitä, missä osakas asuu.
Siten muutoksen seurauksena Suomi saisi verottaa vuodesta 2019 alkaen kaikkia Nordean maksamia osinkoja, kun nyt Suomi voi verottaa ainoastaan suomalaisten osakkaiden saamia osinkoja.
Suomen verosopimusten mukaan Suomi voisi periä osingosta 15 prosentin lähdeveroa, ja lisäksi Suomi perisi suomalaisten saamista osingoista 25,5 – 28,9 prosentin veroa.
Finél laskee Suomen verotuloihin merkittävää kasvua.
”Edellä olevan perusteella voidaan arvioida, että Suomi saisi periä Nordean henkilöosakkaiden kokonaisosingosta lähes 15 prosenttia enemmän veroa kuin aiemmin. Nordean tänä vuonna maksaman 2625 miljoonan euron osingon perusteella laskettuna Suomen lisäverotuotto voisi olla vuodessa kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja. Ei siis aivan vähäpätöinen lisätuotto.”
Lisäksi pidemmän päälle pääkonttorin sijainnilla voi olla myös merkitystä siihen, mihin Nordea maksaa yhteisöverojaan.
”OECD:n uudet ohjeistukset verotettavan voiton kohdentamisesta painottavat aiempaa enemmän sitä, missä yrityksen keskeiset päätökset tehdään”, veroasiantuntija arvelee.
