Suhteessa yhtiöiden nykyomaisuuteen osakkeiden hinnat liitelevät pilvissä, Oksaharju toteaa Kauppalehden artikkelissaan.
”Matalariskisiin vaihtoehtoihin nähden osakkeet ovat poissulkevalla menetelmällä edelleen kohtuuhintaisia. Jos kurssitason sen sijaan suhteuttaa siihen, mitä sijoittaja saa vastineeksi taustalla olevasta yhtiöstä, alkaa heikompaa ja vähän vahvempaakin kauhistuttaa”, sijoituskirjailija päättelee.
Kuten aiemmissakin kurssihuipuissa, tälläkin kierroksella hinnoittelu perustuu Oksaharjun mukaan uskoon ruusuisesta tulevaisuudesta.
”Tai vaihtoehtoisesti uskoon siitä, että osakemarkkinoiden ulkopuolella näky on vieläkin rumempi. Huomio on taseen hinnoittelun osalta sama, mitattiinpa yhtiön omaisuutta kirja-arvolla, likvidaatio- eli teurasarvolla tai jälleenhankinta-arvolla.”
Vaikka kurssitasoa tarkasteltaisiin suhteuttamalla osakkeiden nykyiset markkina-arvot niiden useamman vuoden keskimääräisiin tuloksiin, eivät osakkeet näytä enää edullisilta.
”Edes suhteessa yhtiöiden normalisoituihin nykytuloksiin osakkeet eivät ole samalla pallokentällä houkuttelevan tuotto-odotuksen kanssa. Usean vuoden keskituloksesta laskettu P/E-luku on kymmeniä prosentteja yli keskiarvonsa. Liian monen nupissa yritysriskiä suurempi paha on heikon korkotuoton kohtaaminen silmästä silmään.”
Osakkeiden hinnoissa alkaa jo näkyä kaikki se myönteinen, minkä sijoittajat ovat voineet pörssiyhtiöiden toteutuneista tunnusluvuista päätellä – ja itse asiassa hieman enemmänkin.
”Seurauksena pörssin liki yhdeksänvuotinen nousuralli on vaiheessa, jossa valtaosalle yhtiöistä on jo hinnoiteltu arvon elementeistä epävarmin, kannattavan kasvun odotus. Kriittiselle sijoittajalle vain se voi selittää nykytasot, koska tilinpäätöksistä tänään löytyvät numerot eivät siihen kykene”, Oksaharju arvioi.
Nykyinen osakkeiden kurssitaso ei hinnoittele pelkästään osakkeiden kasvanutta tuloskuntoa vaan myös alhaista korkoa.
Elokuun alussa Oksaharju arvioi blogissaan, että karkeasti arvioiden viimeisten kolmen vuoden aikana puolet kurssinoususta on johtunut matalista koroista ja puolet yhtiöiden tuloskasvusta.
”Siksi tuloskauden yhteydessä puhtaasti tulosraporteilla kurssimuutosten selittäminen on jokseenkin hassua, koska viime vuosina osakkeita on ohjaillut pikemminkin heikko korkotuotto. Näin nykyinen pienimuotoinen turbulenssi on tavallaan paluuta realismiin eli terve muistutus siitä, että tuloksiin nähden osakkeet olivatkin keskimäärin historiallista kalliimpia, vaikka huokeilta ne korkoihin nähden näyttivätkin”, Oksaharju toteaa.
Osakkeiden korkeat arvostukertoimet johtuvatkin osittain juuri alhaisesta korkotasosta.
”Mitä korkoihin tulee, ne ovat ja tulevat olemaan perusskenaariossa vielä pitkään historiallisen matalat. Jatkossa korkokehitys riippuu pitkälti keskuspankeista. Niiden kanuunapotkujen myötä on käynyt varsin selväksi, että korkotaso vaikuttaa suoraan p/e-lukuihin, joita sijoittajat ovat valmiita osakkeista maksamaan. Viime vuosina p/e-luvut ovat nousseet tuntuvasti, kun korot ovat sukeltaneet. Saman logiikan pitäisi toimia myös päinvastaisessa kehityskulussa.”
Tilaa Jukka Oksaharjun ja Karo Hämäläisen huippusuosittu Sijoita kuin guru -sijoituskirja.
