Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa nousivat 0,7 prosenttia heinäkuusta elokuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,1 prosenttia ja muualla maassa 0,3 prosenttia.
Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat koko maassa nousivat 1,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,6 prosenttia ja muualla Suomessa 0,3 prosenttia edellisvuodesta.
2010-luvulla pääkaupunkiseudun vanhojen osakeasuntojen hintakehitys on ollut aivan omassa luokassaan. Jos pääkaupunkiseutu jätetään hintakehityksen tarkastelusta pois, voidaan havaita, etteivät hinnat ole vajaassa seitsemässä vuodessa nousseet käytännössä juuri lainkaan.
Kuva 1: Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys kuukausittain, indeksi 2010=100
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesalan mukaan vasta nyt makrotalouden mittarit alkavat olla siinä asennossa, jolloin asuntokaupassa voi alkaa näkyä selkeää vilkastumista.
Vesalan mukaan työllisyys ja muuttoliike ovat asuntojen hintojen keskeisiä selittäjiä. Mitä parempi työllisyys ja korkeampi väestön nettolisäys, sitä suotuisammin asuntojen hinnat kehittyvät. Tämä pätee kaikkialla Suomessa.
Toisin kuin Ruotsissa tai Norjassa, asuntokuplan aineksia ei Vesalan mukaan Suomessa ole nähtävissä. Meillä tulot ovat nousseet asuntojen hintoja selvästi enemmän.
Toisin on tilanne vuokramarkkinoilla. Vuokra-asuntomarkkinoillamme muhii pommi, väittää pääekonomisti.
”Erityisesti kaupunkien pienten asuntojen vuokrat ovat karanneet pilviin. Tulot ja asuntojen hinnat ovat jääneet kauas vuokrien nousuvauhdista. Vaikka tiedämme asenteiden muuttuneen vuokralla asumista kohtaan, niin eihän ole mitään järkeä maksaa niin korkeaa vuokraa, jolla saa hankittua itselleen oman kodin. Vuokrien noususuhde ei voi jatkua enää pitkään.”
Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa asuntojen hintakehitys sekä asuntojen hintakehitys suhteessa tuloihin on kehittynyt erittäin maltillisesti. Sen sijaan keskimääräinen vuokrataso on noussut 2010-luvulla roimasti kovemmin kuin yleinen hintataso tai asuntojen hinnat.
Kuva 2: Vuokrien ja kuluttajahintojen kehitys 2010=100
Vuokrien nousu on kiihdyttänyt uudisasuntojen tuotantoa.
Tilastokeskuksessa pitkään asuntotuotantoa seurannut Ilkka Lehtinen arvioi Kauppalehdelle, että ensi vuonna valmistuu noin 33 500 osakeasuntoa, noin 9 000 Ara-asuntoa ja noin 7 500 omakotitaloa. Lehtisen mukaan kaikkiaan 50 000 asunnon valmistuminen on poikkeusilmiö, sillä Suomessa on vuosina 1990–2016 rakennettu keskimäärin 31 700 asuntoa vuodessa.
”Ensi vuoden tuotantoluvut edustavat aivan huippua EU-Suomessa”, Lehtinen sanoo.
On siis mahdollista että kuluvan vuoden ja ensi vuoden asuntotuotannon kasvu tulee hillitsemään asuntojen hintoja ja vuokria. Jos vuokrien kehityksen poikkeama muusta hintakehityksestä on väliaikainen ilmiö, voi edessä olla reipaskin vuokrien lasku.
#rakentaminen on ihan liekeissä #kauppakäy #asuntomarkkinat #kasvu https://t.co/8k5o18l0Rc #Rakentaminen @KauppalehtiFi
— Pipsa Hiltunen (@pipsahiltunen) 22. syyskuuta 2017
