Ajatusvirhe syntyy helposti ja sijoittajan pahin vihollinen on sijoittaja itse. Tietoisuus yleisistä ajatusvirheistä tekee sinusta paremman sijoittajan.
Daniel Kahneman voitti taloustieteen Nobelin palkinnon vuonna 2002. Mielenkiintoisen asiasta tekee, että Kahneman ei suinkaan ole taloustieteen, vaan psykologian, professori. Nobelin palkinnon kautta on selvää, että psykologialla on suuri merkitys talouteen laajemminkin, mutta ennen kaikkea sijoittamiseen.
Palkinto annettiin Kahnemanille psykologian käsitteiden yhdistämisestä taloustieteeseen etenkin epävarmoissa olosuhteissa tehtyjen päätösten kohdalla. Siksi on hyvä muistaa, että sijoittaminen on juurikin sellainen osa-alue missä ihmiset tekevät päätöksiä epävarmoissa olosuhteissa.
Toisin kuin monet perinteiset taloustieteen teoriat olettavat, ei ihminen aina käyttäydy rationaalisesti ja monet tutkijat ovat löytäneet tyypillisiä ihmisten tekemiä ajatusvirheitä. Säästääkseen viisi euroa 15 euron laskimen hinnassa on ihminen valmis tekemään pidemmän matkan toiseen kauppaan. Sama viiden euron säästö ei kuitenkaan riitä motivoimaan ihmistä pidemmän matkan tekemiseen silloin kun kyseessä on alennus 125 euron hintaisesta takista.
Kun tiedät mitä virheitä ihmiset tyypillisesti tekevät, voit helpommin välttää tekemästä näitä samoja virheitä. Näin sinusta voi tulla entistä parempi sijoittaja.
1. Ankkurointi ja sen aiheuttama ajatusvirhe
Sijoituskohteita ostaessa kannattaa olla tietoinen ankkurointivaikutuksesta. Ensin sanottu hinta määrittää miten ihminen hinnan kokee. Kokeneet asunnonvälittäjät, joita pyydetään antamaan asunnosta puolueeton hinta-arvio, antavat asunnosta tutkitusti korkeamman hinta-arvion silloin, kun heille kerrotaan ”jo tehdystä”, varsin korkeasta hinta-arviosta.
Osakkeiden hintoja verrataan usein aikaisempiin hintoihin. Jos osakkeen hinta on laskenut 30 prosenttia, koetaan se halvaksi. Vastaavasti voidaan noussut osake tulkita kalliiksi. Siinä unohtuu helposti, että osakkeen hintavuus tulisi suhteuttaa yrityksen nykyiseen ja tulevaan tuloksentekokykyyn, ei lyhytaikaiseen kurssikehitykseen.
2. Uponnut kustannus ja sen aiheuttama ajatusvirhe
Oletetaan, että sinulla on pelkkää käteistä, jonka päätät allokoida osakkeen A ja B kesken. Koet, että osake A on paljon parempi vaihtoehto ja laitat rahasi siihen.
Verrokkitilanne on muuten sama, mutta sinulla on raha jo sijoitettuna osakkeeseen B ja tämä osake on 35 prosenttia tappiolla. Vaikka arviosi mukaan osake A on parempi sijoitus, pidät rahasi osakkeessa B. Ajattelet, että osaketta pitämällä voit välttää tappion tekemisen. Voi hyvin olla, että osake B aikanaan palaa siihen tasolle millä sitä alunperin ostit. Käytännössä päätöksiäsi ei kuitenkaan ohjaa tavoite allokoida sijoituksesi kaikista tuottavimpiin kohteisiin.
3. Vahvistusansa
Olemme haluttomia näkemään tekemämme virheet ja toisaalta etsimme helposti vahvistusta tavallemme ajatella. Jos olet tehnyt virheen, tulet suodattamaan tietoa ja huomioimaan tulkintaasi tukevia lähteitä muita voimakkaammin. Eriävät tulkinnat tulet joko rationalisoimaan tai sivuuttamaan.
Vielä jonkin aikaa sitten useat piensijoittavat näkivät Ruotsalaisen Fingerprint Cardsin kurssilaskun ostopaikkana. Putoavaa puukkoa yritettiin ottaa kiinni, mutta yllättäen vaikuttikin siltä, että kurssi ei palaudukaan. Ehkä alkuperäinen oletus olisi pitänyt kyseenalaistaa. Käytännössä ruotsalaisiin blogeihin kuitenkin ilmestyi hedge-rahastojen kurssimanipulaatioon perustuvia teorioita. ”Niin kauan kuin hedge-rahastoilla on valtaa, tulevat ne manipuloimaan Fingerprintin markkinahintaa piensijoittajan kustannuksella.”
Valitettavasti tällä kertaa syy ei lopulta ollut hedge-rahastoissa, vaan itse yrityksen liiketoiminnasta. Sijoittaja, joka pystyi kyseenalaistamaan oman alkuperäisen näkemyksensä, pärjäsi tässä tilanteessa muita paremmin.
4. Se mitä näet on kaikki mitä on
Yksi Nobel-voittaja Kahnemanin lanseeraamista termeistä on wysiati, joka tulee sanoista ”what you see is all there is”. Ihmisen mieli rakentaa loogisen kokonaisuuden niistä paloista, mitä sillä on käytettävissään. Kokonaisuus tuntuu loogiselta, mutta se mikä unohtuu on, että ihmisellä harvemmin on kaikkia paloja käytettävissään.
Jos olet aina sijoittanut pelkkiin kotimaisiin osakkeisiin, tuntuu järkevältä jatkaa myös niin. Oletetaan, että ulkomailta löytyisi saman riskitason vaihtoehto alempaan hintaan, joka myös tarjoaisi maantieteellistä hajautusta salkkuusi. Olet kuitenkin vakuuttunut, että tekemäsi sijoitus on paras mahdollinen. Todellisuudessa parempikin vaihtoehto olisi olemassa. Et vain ole siitä tietoinen.
5. Luovutusvaikutus ja sen aiheuttama ajatusvirhe
Luovutusvaikutus perustuu siihen, että sijoittajat harjoittavat niin sanottua mentaalitilinpitoa. Sijoitussalkkua ei mielletä kokonaisuudeksi, vaan jokainen osake mielletään omaksi ”tilikseen”. Osakkeen myyminen tarkoittaisi tilin sulkemista ja tappiollisen osakkeen myyminen tappion tekemistä ja sen hyväksymistä, että olet sijoittajana tehnyt huonon päätöksen.
Hyvä osake taas myydään liian aikaisin. Myyminen voitolla ikäänkuin sinetöi onnistuneen päätöksesi. Tunnet olevasi hyvä sijoittaja, koska myit osakkeen kalliimmalla kuin mitä ostit.
