Yritysten veroista käytävä keskustelu koskee yleensä yritysten voitoista maksamaa veroa. Tämä yhteisövero muodostaa kuitenkin vain kymmenesosan yritysten maksamista veroista.
Tieto selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta veroselvityksestä.
Selvitys kattaa yli 270 000 yrityksen valtiolle ja kunnille tilittämät merkittävimmät verot, kuten arvonlisäveron, palkkojen ja osinkojen ennakonpidätykset, yhteisöveron sekä ympäristöverot.
Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jonka yhteenlaskettu summa vuonna 2015 oli 16,6 miljardia euroa.
Arvonlisäveron osuus kaikista selvityksessä mukana olevista yritysten tilittämistä veroista oli 38 prosenttia. Työntekijöiden palkkojen ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja yritykset tilittivät lähes yhtä paljon, noin 15 miljardia euroa.
Yhteisöveron eli osakeyhtiöiden voitostaan maksaman tuloveron määrä vuonna 2015 oli reilut neljä miljardia, ja muodosti siten noin kymmenen prosenttia selvityksessä tarkastelluista veroista.
Ympäristöverojen eli energia-, liikenne- ja päästöverojen osuus oli 7 prosenttia ja euromääräisesti niitä kohdistui yritystoimintaan noin kolme miljardia euroa.
”Yritysten veroista käytävä keskustelu koskee yleensä yhteisöveroa. Tämä on entisestään korostunut viime vuosina, kun sekä kotimaisen että kansainvälisen verokeskustelun keskiöön on noussut yritysten aggressiivinen verosuunnittelu, veron kiertäminen ja veroparatiisit”, toteaa Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell.
Kemellin mukaan totuus yritystoiminnan tuottamista veroista on kuitenkin huomattavasti yhteisöveroa monipuolisempi.
”Yhteisövero edustaa suhteellisen pientä osaa yritysten maksamista ja tilittämistä veroista.”
Kemellin mukaan keskustelu yritysten harjoittamasta aggressiivisesta verosuunnittelusta ja sen kitkemistarpeesta on ylimitoitettua, sillä suomalaiset yritykset hoitavat verovelvoitteensa pääsääntöisesti erittäin hyvin.
”Aggressiivisen verosuunnittelun kitkemisen sijaan päättäjien tulisi keskittyä verojärjestelmän kilpailukykyyn. Kilpailukykyinen verojärjestelmä lue edellytyksiä talouskasvulle ja kasvattaa siten verokertymää”, Kemell sanoo.
Kemellin mukaan hallituksen suunnitteleman yritysverotuksen tiekartan tulisi tarjota aitoja uudistuksia, joilla luodaan kasvuedellytyksiä yrityksille ja lisätään kannustimia työntekoon. Esimerkkinä onnistuneesta toimenpiteestä Kemell mainitsee yhteisöveron alennuksen vuonna 2014. Yhteisöveron tuotto nousi jo vuonna 2016 korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen verokannan laskua.
Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa puolestaan pitää aiheen nousua julkisuuteen erittäin tervetulleena ja vaatii tehokkaampia toimia verovälttelyn kitkemiseksi.
”Suomi menettää Finnwatchin arvion mukaan vuosittain 430 – 1 400 miljoonaa euroa verotuloja monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi. Summalla kustantaisi jopa 126 000 uutta päiväkotipaikkaa. Kehitysmaiden menettämät verotulot taas riittäisivät kattamaan terveydenhoidon kaikille ihmisille”, Kepa toteaa tiedotteessaan.
