Työttömien aktivoimiseen tähtäävästä lakiehdotuksesta uhkaa tulla pelkkä mekaaninen työttömyysturvaleikkuri, väittää sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö.
Jos hallituksen lakiehdotus niin sanotusta aktiivimallista tulee voimaan vuoden 2018 alusta, se muuttaa työttömyysturvan saamisen perusteita 1.1.2018 lukien.
Täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi lakiehdotuksen mukaan, että 65 maksupäivän ajanjaksoon sisältyy vähintään 18 tuntia työskentelyä tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Muutoin työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia päivässä seuraavan 65 maksupäivän ajaksi.
Käytännössä leikkaus tarkoittaa noin yhden työttömyyspäivän korvausta, joka on 32,40 euroa. Työttömyysetuuden määrä palautuu normaaliksi, kun aktiivimallin ehdot 65 maksupäivän ajalta täyttyvät.
Esityksen tavoite on kannustaa myös lyhytaikaiseen työllistymiseen ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä.
Suomen sosiaali ja terveys ry eli SOSTE katsoo, että hyvistä tavoitteista huolimatta aktiivimallista uhkaa tulla pelkkä mekaaninen työttömyysturvaleikkuri.
Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita yhteistyöjäsentahoja.
SOSTE:n mukaan aktiivimalli asettaisi eri alueilla asuvat eriarvoiseen asemaan ja olisi kovakourainen esimerkiksi pitkäaikaissairaita kohtaan. Lisäksi esitys on osin ristiriidassa muun lainsäädäntövalmistelun kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelussa on samaan lakiin pykälämuutoksia, jotka liittyvät aktiivisen työn haun malliin. Näissä määritelmä riittävästä aktiivisuudesta eroaa aktiivimallin kirjauksista.
”Aktiivimalliesityksessä ei ole harkintavaraa tilanteissa, joissa työpaikkoja ei löydy ja tarvittavia työllistymistä edistäviä palveluita ei ole tarjolla. Työnhakijan aktiivisen työnhaun osalta pykäliin taas esitetään harkinnanvaraa, jolloin työnhakijan voisi työllisyyspalveluiden kanssa sopia muista tavoista edistää omatoimisesti osaamista ja työnhakua. On työttömän oikeusturvan kannalta kestämätöntä, että uudistusten ehdot ovat näin epäselvät”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas kommentoi.
Aktiivimalliesityksessä on järjestön mukaan piirteitä, jotka johtavat alueelliseen epätasa-arvoon. Työpaikkoja ei ole yhtä paljon tarjolla kaikkialla Suomessa ja TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota palkkatuettua työtä tai työllistymistä edistäviä palveluja vaihtelevat eri puolilla maata.
”Aktiivimalli kohtelee ihmisiä eriarvoisesti asuinpaikan mukaan. Ei ole oikeudenmukaista leimata työtöntä passiiviseksi, jos todellinen syy on palveluiden puute. Asia on todettu lausuntoyhteenvedossa, mutta sen pohjalta ei ole tehty muutoksia esitykseen. Työllisyyspalveluiden puute ei saa johtaa mekaaniseen sosiaaliturvaleikkuriin”, SOSTEn Vertti Kiukas toteaa.
Myös pitkäaikaissairaiden asema uudistuksessa herättää huolta. Kattojärjestön mukaan erityisen ongelmallinen on niiden työkyvyttömien pitkäaikaissairaiden asema, jotka eivät sairaudestaan huolimatta ole työkyvyttömyyseläkkeen piirissä ja joiden sairaspäivärahakausi on jo käytetty. Tutkimuksissa on arvioitu, että jopa kolmasosa työttömistä on tosiasiassa työkyvyttömiä.
”Aktiivisuusvaatimuksesta tulee luopua, jos hoitava lääkäri pitää aktiivimallissa edellytettyjä toimenpiteitä potilaan terveyden kannalta haitallisina. Hoitavan lääkärin b-lausunnon tulee riittää osoittamaan työkyvyn rajoitteet. Terveydenhuollon ammattilaisen suositteleman hoito-ohjelman noudattaminen tulisi myös hyväksyä aktiivisuudeksi”, Reumaliiton toimitusjohtaja Maria Ekroth toteaa.
