Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Seuraa Somessa
Seuraa Somessa

Ammattiliitto vaatii: Palkkatasa-arvo nostettava neuvottelupöytään

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn mukaan sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta kilpailukykysopimus oli isku erityisesti kunta-alalle.
tietokone konttori toimihenkilö toimisto talous palkat tasa-arvo tietokone konttori toimihenkilö toimisto talous palkat tasa-arvo

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn mukaan sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta kilpailukykysopimus oli isku erityisesti kunta-alalle.

Palkkatasa-arvossa on menty takapakkia maan nykyisen hallituksen aikana eikä päätöksien tasa-arvovaikutuksia ole arvioitu, toteaa Jyty tiedotteessaan.

Liitto muistuttaa, että esimerkiksi kilpailukykysopimus leikkasi voimakkaasti juuri naisvaltaisen julkisen sektorin palkkoja, mutta ei juuri miesvaltaisen yksityisen sektorin ansiotasoa.

”Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta kilpailukykysopimus oli isku erityisesti kunta-alalle, jonka työntekijöistä neljä viidestä on naisia. Valtiontalouden säästöt kohdistuvat myös kuntatalouteen, jonka heikkeneminen ennakoi irtisanomisia ja muita säästötoimia”, korosti Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki Itä-Suomen yhdistyspäivillä Lappeenrannassa 21.10.

Pihlajamäen mukaan maan hallitus ei ole välittänyt samapalkkaisuustavoitteista eikä huomioinut päätöksien tasa-arvovaikutuksia, Pihlajamäki jatkoi.

Lisää palkkaa naisvaltaisille aloille

Jytyn puheenjohtajan mielestä syksyn ja alkuvuoden sopimusneuvotteluissa olisi nyt hyvä mahdollisuus nostaa palkkatasa-arvo neuvottelupöytään.

”Samapalkkaisuuden edistäminen edellyttää erityisesti pienimpien palkkojen korottamista naisvaltaisilla aloilla. Työmarkkinajärjestöjen on yhdessä neuvoteltava sellaiset sopimukset, jotka tekevät Suomesta tasa-arvoisen maan myös palkkauksessa”, Pihlajamäki linjasi.

Sopimusneuvotteluissa odotellaan tällä hetkellä vientialojen päänavausta, joka määrittelisi liittokierroksen suunnan myös muilla aloilla. Tällainen malli ei Jytyn mielestä kuitenkaan edistä tasa-arvoista palkkakehitystä, vaan saattaa jopa kasvattaa palkkaeroja.

”Palkkatasa-arvon korjaaminen liittokierroksella edellyttää, että naisvaltaiselle julkiselle sektorille neuvotellaan miesvaltaisia yksityisiä aloja suuremmat korotukset. Euromääräiset palkankorotukset nostavat matalampia palkkoja ja siten vaikuttavat myös palkkatasa-arvoon. Jonkin verran tähän vaikuttaa myös niin sanottu sekalinja, jossa palkankorotus on prosenttimääräinen, mutta kuitenkin vähintään tietyn euromäärän suuruinen.”

Mikä selittää palkkaerot?

Tilastokeskuksen mukaan naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on noin 18 prosenttia. Miesten säännöllisen työajan keskituntiansio oli 16,49 euroa ja naisten 13,49 euroa.

Tuntipalkkojen erosta runsaat puolet selittyy sillä, että naiset ja miehet sijoittuvat eri ammatteihin. Naisten palkat olivat keskimäärin kahdeksan prosenttia pienemmät kuin samoissa ammattiluokissa työskentelevien miesten. Joissakin ammattiluokissa naisten keskiansiot olivat vähintään yhtä suuret kuin miesten keskiansiot.

Ammattirakenteen lisäksi sukupuolten väliseen palkkaeroon vaikuttavat esimerkiksi henkilön koulutus, työkokemus ja toimiala.

Alhaisemman keskituntiansion lisäksi myös naisten tekemien työtuntien määrä oli pienempi kuin miehillä. Vuoden 2016 tilastossa naisten tekemät työtunnit olivat keskimäärin 108 tuntia kuukaudessa ja miesten 134 tuntia, eli iso osa tuntipalkkaisista naisista työskenteli osa-aikaisissa työsuhteissa.

Jytyn mukaan samapalkkaisuuden keinoina ovat miesten ja naisten välisten työ- ja ammattialojen tasapuolisempi jakaantuminen sukupuolten välillä. Yhä edelleen naiset työskentelevät pääsääntöisesti hoiva-aloilla, terveydenhuollossa ja opetusalalla ja miehet tekniikan, kuljetuksen ja rakennusten alalla.

Lisäksi työtehtävien, kuten esimies- ja johtotehtävien tulee liiton mukaan jakaantua entistä tasaisemmin, mikä tasaisi palkkaeroja korkeampien palkkojen osalta. Tuloeroja voidaan myös tasoittaa työn- ja perhe-elämän tasapuolisempana jakaantumisena sukupuolten välillä, johon ollaan toivottavasti saamassa parannuksia perhevapaiden uudistamistyön tuloksena.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Katso kommentit (1) Katso kommentit (1)
  1. ”Vuoden 2016 tilastossa naisten tekemät työtunnit olivat keskimäärin 108 tuntia kuukaudessa ja miesten 134 tuntia”
    134/108=1,24, eli keskimäärin miehet tekevät 24% enemmän töitä ja saavat 18% parempaa palkkaa. 1,24*1,18=1,46
    100/146=0,68 kuitenkaan naisen euro ei missään muualla ole 68snt vaan sen on todettu olvan vähän yli 80snt. Näissä luvuissa on kyllä jotakin hämärää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Bitcoin kryptovaluutta kurssinoteeraus sijoittaminen talous raha

Bitcoin ylitti 6000 dollarin rajapyykin – syy kurssinousuun löytyy yllättävältä taholta

Seuraava artikkeli
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Varainhoitoyhtiö: Koronnosto on todennäköinen