Euroopan keskuspankki on luonut ”epäsymmetriaongelman”

Euroopan keskuspankki saattaa aiheuttaa ongelmia asuntomarkkinoille.
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja, sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Euro-alueella on jo useita vuosia ollut todellinen symmetria­ongelma, väittää Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen.

Ongelmana ei kuitenkaan ole euromaiden erilainen suhdanne­kehitys. ”Reaali­talous yski pitkän aikaa, ja nykyinen nolla­korko on sopinut hyvin kaikille ongelma­maille, oli ongelmia sitten pankki­sektorilla tai julkisen vallan velassa”, Lehtinen toteaa.

Ongelmana on lähinnä reaali­talouden piristämiseksi harjoitettu löysä raha­politiikka ja sen sopiminen eri lailla eri toimi­aloille.

Euroopan keskuspankki EKP on ostanut euromaiden ja yritysten velkakirjoja markkinoilta hurjalla 60 miljardin euron kuukausisummalla. Keskuspankin tavoitteena on saada aikaan reaali­talouden talous­kasvua sekä saada hinnat pysymään maltillisessa nousussa.

EKP ilmoitti torstaina iltapäivällä jatkavansa elvyttävää rahapolitiikkaa. Keskuspankki päätti pitää ohjauskoron ennallaan, mutta se supistaa osto-ohjelmaansa.

Velkakirjojen osto-ohjelman koko puolittuu 60 miljardista eurosta 30 miljardiin ensi tammikuusta alkaen jatkuen syyskuuhun. EKP pitää kuitenkin mahdollisuuden elvytysohjelman mahdollisesta säätämisestä.

Keskuspankin löysällä rahapolitiikalla on ollut vaikutuksia. Euroalueen talouskasvu on lähtenyt nousuun.

Lehtisen mukaan kiinteistömarkkinoilla on vietetty koko Euroopassa jo pari vuotta ennätys­vilkasta aikaa. ”Liike- ja toimisto­kiinteistöjä on myyty ja ostettu ennätys­tahtiin ja asunto­rakentaminen on huipussaan.”

Läysä rahapolitiikka ei kuitenkaan ole kiinteistömarkkinoiden kannalta optimaalista.

”Jos korkotaso määriteltäisiin kiinteistö­alan suhdanteiden mukaan, korko­taso olisi paljon nykyistä korkeammalla tasolla. Kiinteistö­markkinoilla on hyödynnetty korko­vivun mahdollisuutta eli lähes nolla­korkoisilla lainoilla on ostettu kiinteistöjä ja asuntoja, joista on saanut hyvän reaali­tuoton, Lehtinen päättelee.

”Talousteorian mukaan näissä olo­suhteissa kiinteistöjen vuokrien ja asuntojen hintojen tulisi laskea. Nyt näin ei tapahdu, koska lyhyellä tähtäimellä korko­tason nousua ei ole näkyvissä johtuen edelleen matalasta inflaatiosta. Kiinteistö­markkinat on hyvin ”suojattu” alhaisilla koroilla.”

EKP on kehittämispäällikön mukaan lähes mahdottoman tehtävän edessä: kuinka hillitä kiinteistö­markkinoita ja samalla tukea reaali­talouden tuotannon piristymistä.

Tilanne muistuttaa pelottavasti 2000-luvun alun asunto­markkinoiden kuumenemista ja sen aiheuttamia ongelmia.

”Tuolloin asuntojen hinnat eivät olleet mukana missään raha­politiikan seurannan mittarissa, ja hintojen nopea nousu yllätti Euroopan keskus­pankin”, Lehtinen varoittaa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Pankkien murros case Amazon kertoo siitä miten Amazon siirtyy pankkisektorille.

Amazonilta huipputulos

Seuraava artikkeli
Risto Murto Varma toimitusjohtaja talous

Varma takoi kotimaisilla pörssiyhtiöillä lähes 15 prosentin tuoton