Euro-alueella on jo useita vuosia ollut todellinen symmetriaongelma, väittää Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen.
Ongelmana ei kuitenkaan ole euromaiden erilainen suhdannekehitys. ”Reaalitalous yski pitkän aikaa, ja nykyinen nollakorko on sopinut hyvin kaikille ongelmamaille, oli ongelmia sitten pankkisektorilla tai julkisen vallan velassa”, Lehtinen toteaa.
Ongelmana on lähinnä reaalitalouden piristämiseksi harjoitettu löysä rahapolitiikka ja sen sopiminen eri lailla eri toimialoille.
Euroopan keskuspankki EKP on ostanut euromaiden ja yritysten velkakirjoja markkinoilta hurjalla 60 miljardin euron kuukausisummalla. Keskuspankin tavoitteena on saada aikaan reaalitalouden talouskasvua sekä saada hinnat pysymään maltillisessa nousussa.
EKP ilmoitti torstaina iltapäivällä jatkavansa elvyttävää rahapolitiikkaa. Keskuspankki päätti pitää ohjauskoron ennallaan, mutta se supistaa osto-ohjelmaansa.
Velkakirjojen osto-ohjelman koko puolittuu 60 miljardista eurosta 30 miljardiin ensi tammikuusta alkaen jatkuen syyskuuhun. EKP pitää kuitenkin mahdollisuuden elvytysohjelman mahdollisesta säätämisestä.
Keskuspankin löysällä rahapolitiikalla on ollut vaikutuksia. Euroalueen talouskasvu on lähtenyt nousuun.
Lehtisen mukaan kiinteistömarkkinoilla on vietetty koko Euroopassa jo pari vuotta ennätysvilkasta aikaa. ”Liike- ja toimistokiinteistöjä on myyty ja ostettu ennätystahtiin ja asuntorakentaminen on huipussaan.”
Läysä rahapolitiikka ei kuitenkaan ole kiinteistömarkkinoiden kannalta optimaalista.
”Jos korkotaso määriteltäisiin kiinteistöalan suhdanteiden mukaan, korkotaso olisi paljon nykyistä korkeammalla tasolla. Kiinteistömarkkinoilla on hyödynnetty korkovivun mahdollisuutta eli lähes nollakorkoisilla lainoilla on ostettu kiinteistöjä ja asuntoja, joista on saanut hyvän reaalituoton, Lehtinen päättelee.
”Talousteorian mukaan näissä olosuhteissa kiinteistöjen vuokrien ja asuntojen hintojen tulisi laskea. Nyt näin ei tapahdu, koska lyhyellä tähtäimellä korkotason nousua ei ole näkyvissä johtuen edelleen matalasta inflaatiosta. Kiinteistömarkkinat on hyvin ”suojattu” alhaisilla koroilla.”
EKP on kehittämispäällikön mukaan lähes mahdottoman tehtävän edessä: kuinka hillitä kiinteistömarkkinoita ja samalla tukea reaalitalouden tuotannon piristymistä.
Tilanne muistuttaa pelottavasti 2000-luvun alun asuntomarkkinoiden kuumenemista ja sen aiheuttamia ongelmia.
”Tuolloin asuntojen hinnat eivät olleet mukana missään rahapolitiikan seurannan mittarissa, ja hintojen nopea nousu yllätti Euroopan keskuspankin”, Lehtinen varoittaa.