Liittokohtainen palkkakierros on saanut päänavauksen. Syntynyt ratkaisu koskee kaikkiaan lähes 100 000:ta työntekijää ja sopimuskausi kestää vuoden 2020 lokakuuhun asti.
Metalli- ja teknologiateollisuuden korotusten odotetaan ennakoivan yleistä palkankorotustasoa.
Ratkaisussa sovitaan palkoista kahdelle sopimusvuodelle. Kolmas vuosi on niin sanottu optiovuosi, jonka palkoista neuvotellaan keväällä 2019. Optiovuosi on irtisanottavissa, jos palkkaratkaisusta ei päästä yhteisymmärrykseen.
Sopimuksen erikoisuus on paikallinen sopiminen.
Ensisijainen lähtökohta on, että palkantarkistusten suuruus, ajankohta ja toteutustapa neuvotellaan paikallisesti yritysten tilanteet huomioon ottaen. Mikäli paikallista ratkaisua ei synny, palkkoja korotetaan kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana yhteensä 3,2 prosenttia liittojen sopimalla tavalla.
Jos paikallisesta palkkaratkaisusta ei päästä sopimukseen, työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.1.2018 alkaen 1,1 prosentin yleiskorotuksella ja 0,5 prosentin yrityskohtaisella erällä sekä 1.1.2019 alkaen 0,9 prosentin yleiskorotuksella ja 0,7 prosentin yrityskohtaisella erällä. Työnantaja jakaa paikallisen erän liittojen sopiman ohjausmallin mukaisesti.
Korotusten voimaantuloajankohdista johtuen ratkaisu nostaa työnantajan palkkakustannuksia 1,3 prosenttia sekä ensimmäisenä että toisena sopimusvuonna. Kustannusvaikutteisia tekstimuutoksia ei sovittu.
Käytettävissä olevien ennusteiden perusteella liittojen neuvottelema ratkaisu nostaa palkansaajien ostovoimaa ja parantaa edelleen myös kustannuskilpailukykyä.
Neuvottelutulos sisältää useita yhteistyöavauksia.
Liitot aloittavat yhteisen tuottavuushankkeen, edistävät työrauhaa yhdessä sovitun toimintamallin avulla, kehittävät työhyvinvointia sekä torjuvat harmaata taloutta tukemalla viranomaisvalvontaa.
”Ratkaisu parantaa palkansaajien ostovoimaa, mutta samaan aikaan se on kansantalouden kannalta vastuullinen kokonaisuus. Liitoilla on yhteinen halu kehittää toimialaa, tuottavuutta ja työntekijöiden työhyvinvointia. Tämä on myönteistä ja lisää alan vetovoimaa”, tähdentää Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen pitää arvokkaana, että ratkaisulla kehitetään paikallista sopimista ja pystytään arvioiden mukaan parantamaan edelleen myös kilpailukykyä. Yrityksillä on lisäksi hyvin myönteisiä odotuksia työrauhan ja tuottavuuden parantamisesta.
Myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) kommentoi ratkaisutulosta STT:lle ja ilmoitti olevansa ratkaisun synnystä tyytyväinen. Mykkäsen mukaan sopu on myönteinen asia ja tärkeä päänavaus. Korotusten tasoon hän ei ottanut kantaa.