80-luvulla atk ja henkilökohtaiset tietokoneet myllersivät toimistotyötä ja toivat pac-man -pelit varhaisteinien ajanvietteisiin. 90-luvulla atk muuttui tietotekniikaksi. Enää kyse ei ollut pelkästään automaattisesta tietojenkäsittelystä, vaan laajemmin informaation käsittelystä, kommunikoinnin muutoksesta ja tiedon jakelusta esimerkiksi internetin välityksellä.
2010-luvulla käsite muuttui digitalisaatioksi, kun oivallettiin että teknologia vyöryy kokonaisvaltaisesti ihmisten arkielämään.
Tuskin kukaan osaa ennustaa, millaisiin järisyttäviin muutoksiin digitalisaatio vielä johtaa. Tässä kuitenkin yksi mielenkiintoinen ja ehkä hiukan yllättäväkin näkökulma.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) toimitusjohtaja Pentti Ikonen uskoo, että kuntasektorilla digitalisaatio tulee johtamaan kahteen merkittävään muutokseen.
Ensinnäkin toimitiloja tarvitaan paljon vähemmän.
”Toimitiloja on rakennettu aivan liikaa digitalisaatioon nähden. Nyt monissa kunnissa ongelmana ovat tyhjiksi jäävät kiinteistöt. Asia ei liity mitenkään sote-uudistukseen vaan samaan megatrendiin, joka on jo tyhjentänyt verotoimistot ja pankkisalit”, Ikonen toteaa Kuntatyönantaja-sivustolla.
Itkosen mukaan voi käydä niin, että nyt rakenteilla olevat vanhusten hoivakodit ovat muutaman vuoden päästä vajaakäytössä, koska suurin osa ihmisistä ei enää ikääntyessään joudu muuttamaan kotoa pois. Päättäjiltä olisi suuri virhe sijoittaa nyt suuria summia rakennushankkeisiin. Jos uutta rakennetaan, on vanhaa purettava.
Itkosen toinen viesti on vielä yllättävämpi.
Tähän astihan on ajateltu, että hoiva-alan työntekijöiden kysyntä kasvaa huomattavasti tulevina vuosikymmeninä väestön ikääntyessä.
Digitalisaation vuoksi ennuste hoiva-alan ammattilaisten tarpeen kasvusta saattaa olla virheellinen.
”Vanhusten määrä lisääntyy, mutta se ennustus, että siinä samassa lisääntyisi myös henkilökunnan määrä, ei pidä paikkansa. Digitalisaation mahdollistamat etäkäynnit ja kuntoutuksen kehittyminen tulevat vähentämään hoitajien tarvetta”, Ikonen ennustaa.
Itkosen mukaan yksi lähihoitaja pystyy tekemään aamuvuorossa ainakin 20 ja iltavuorossa yli 40 virtuaalikäyntiä. Virtuaalikäynneillä voidaan vähentää fyysisten käyntien määrää erityisesti, jos työote on kuntouttava.
”Jos koko Suomessa vanhusten luona käynneistä vaikka 20–30 prosenttia tulee olemaan virtuaalisia, niin hoitajille jää runsaasti aikaa tehdä fyysisiä käyntejä. Nykyinen henkilökuntamäärä riittää hyvin”, Itkonen ennustaa.
Vanhuuden digitalisaatio todellakin käynnistää kaksi muutosta. Niistä kumpikaan ei toki ole mitenkään yllättävä:
1. Kun hoiva muuttuu etäpalveluksi, sen taso vanhuksen kokemuksen valossa romahtaa. Vaikka hoitajan työ kenties nopeutuu(enemmän ”asiakaskontakteja” per päivä) , vanhuksille digihoiva merkitsee huolenpidon korvaamista vieraalla ja ei-toivotulla menetelmällä. Poikkeukset eli ”digiyhteensopivat” vanhukset vain vahvistavat säännön.
2. Mitä tahansa vanhuspalveluissa muutetaankin, vanhuksilta itseltään ei kysytä mitään. Jos nytkin kysyttäisiin, jokaikinen vanhus(sitä yhtä 95-v koodaria luk ottam) toivottaisi kohteliaasti digit ja etät sinne minne päivä ei paista.
En ole isoon aikaan vielä vanhus, mutta ymmärrän heitä jo täysin. Ymmärrän myös pikkuvauvoja, joiden ”mielestä” kaikenmaailman etävalvonnat ja itkuhälyttimet eivät korvaa edes isoisää, äidistä puhumattakaan.
En taaskaan halua olla ilkeä, mutta kun terveyttä ja hoivaa arvotetaan suoritteina ja kun sosiaalipomoksi pääsee liikejohtajan maailmankuvalla, tulos on juuri se mitä kirjoitus ajaa takaa: Ihminen digitalisoidaan, muutetaan euroiksi ja syötetään etänä koneeseen, jonka nimi on kustannustehokkuus.
Pieni anekdootti: Ellei vanhus pärjää kotona, se ei suinkaan tarkoita, että hänet olisi oikopäätä roudattava laitokseen ja mahdollisimman halvalla. Häntä voi aivan hyvin hoitaa asunnossaan – ja mikä ihmeellisintä, kotiovelle voi aivan hyvin koputtaa ihminen, robotin, kamerasovelluksen tai etälukonavaajan sijasta.
Nuorista, terveistä ja täyspäisistä potilaistakin melkoisen harva haluaa korvata lääkärin tai hoitajan henkilökohtaisen kontaktin virtuaalisella. Epäilen vahvasti, kuinka moni th-ammattilaisistakaan oikeasti haluaa.