GARP-sijoitusstrategian teki tunnetuksi amerikkalainen sijoitusrahastonhoitaja Peter Lynch, joka saavutti strategialla vuosina 1977-1990 peräti 29 prosentin keskimääräisen tuoton.
Sijoitusstrategian teki tunnetuksi amerikkalainen sijoitusrahastonhoitaja Peter Lynch, joka saavutti vuosina 1977-1990 29 prosentin keskimääräisen tuoton. Lynch on avannut sijoitusstrategiaansa teoksissa ”One up on Wall Street” ja ”Learn to Earn”.
Arvosijoittaja korostaa osakkeen hinnan edullisuutta suhteutettuna tasearvoon ja tulokseen. Arvosijoittaja etsii osakkeita, jotka ovat niiden todellisen arvon alapuolella. Arvosijoittamisen oppi-isänä pidetään amerikkalaista Benjamin Grahamia, joka esitteli arvosijoittamisen perusopit teoksessaan Intelligent Investor. Arvosijoittaja korostaa historiallista tuottoa ja tarkastelee sitä muun muassa P/E-, P/B- ja P/FCF-luvuilla.
Kasvusijoittaja korostaa korkeita kasvunäkymiä, jolloin arvosijoittajan käyttämät keinot osakkeiden analysoinnissa eivät toimi. Kasvusijoittajalle on tärkeää, että kasvu on nopeaa ja vähintään kaksinumeroista. Arvosijoittajan suosimilla tunnusluvuilla ei ole merkitystä, sillä ne eivät ota huomioon rivakasta kasvuvauhtia.
Lynchin kehittämä hybridistrategia keskittyy yhtiöihin, jotka kasvavat, mutta eivät ole ylihinnoiteltuja. GARP-sijoittaja analysoi osakkeita esimerkiksi PEG-luvulla, joka ottaa huomioon osakkeen hinnan ja tuloksen suhteen lisäksi tulevaisuuden kasvunäkymät. Nyrkkisääntönä toimii, että jos PEG-luku on alle yksi, osake on aliarvostettu. PEG-luku saadaan, kun osakkeen P/E-luku jaetaan ennustetulla kasvuvauhdilla. Esimerkiksi amerikkalaisen siruvalmistajan Nvidian P/E-luku on 53, mutta PEG-luku vain 0,5. PEG-luvun lisäksi GARP-sijoittaja tarkkailee yhtiön P/E-lukua. Analyysissään GARP-sijoittaja ei ole niin tarkka kuin arvosijoittaja, joka suosii vain matalan arvostuskertoimen omaavia yhtiöitä. GARP-sijoittaja ei kuitenkaan halua ostaa osakkeita, jos P/E-luku nousee liian korkeaksi.

GARP-sijoittaja keskittyy kasvusijoittajan tapaan yhtiöiden kasvunäkymiin. GARP-sijoittaja etsii kuitenkin kasvunäkymiä, jotka ovat korkeintaan muutamia kymmeniä prosentteja. Tämä sen takia, sillä tätä suurempiin kasvulukuihin sisältyy enemmän epävarmuutta ja arvaamattomuutta, jolloin myös tappioiden todennäköisyys kasvaa. GARP-sijoittajia ja kasvusijoittajia yhdistää mielenkiinto oman pääoman tuottoa kohtaan. Molemmille korkea pääoman tuotto suhteessa alan muihin kilpailijoihin kertoo ylivertaisesta yhtiöstä. Kasvusijoittajasta poiketen GARP-sijoittaja haluaa nähdä todistusaineistoa yhtiön kyvystä tuottaa kassavirtaa.
