Lohkoketjuteknologian luvattu läpimurto on joissain yhteyksissä arvioitu suurimmaksi muutokseksi sitten internetin syntymän 1990–luvulla.
Teknologian suuri lupaus liittyy siihen, että se haastaa tulevaisuudessa keskitetyn tiedonhallinnan mallin, jossa Facebookin ja Googlen kaltaiset IT-jätit ja valtiot ovat hallinneet tietoa keskitetysti, kirjoittaa VTT Petri Honkanen ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan Impulsseja-raportissa ”Lohkoketjuteknologia – Luottamuksen koodi hajautuneessa yhteiskunnassa”.
Hajautunut ja hajautettu tilikirja, joka säilöö kaikki varmennetut siirrot tietokoneiden verkkoon lohkoina niin, että tietoja tapahtuneista siirroista ei voida muuttaa eikä poistaa jälkikäteen.
Lohkoketjuteknologia eroaa keskitetyistä tiedonhallinnan järjestelmistä siinä, että se ei edellytä yritystä tai valtiota varmentamaan luottamusta. Luottamus perustuu sen sijaan konsensusmekanismiin lukemattomien tietokoneiden verkossa.
Lohkoketjutekniikassa toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti. Lohkoketju toteutetaan listana tai lokina transaktioista, joka jaetaan osallistujien kesken, jolloin sen voi todentaa monesta lähteestä.
Virtuaalivaluutta Bitcoin on tunnetuin esimerkki lohkoketjuteknologiasta. Bitcoinit tallennetaan yhteiseen kirjanpitoon, jonka hallinta on hajautettu useiden toimijoiden kesken. Bitcoin-siirrot varmistetaan käyttäjien tietokoneiden laskentatehon avulla, ja siitä käyttäjät saavat vastineeksi bitcoineja.
Bitcoinin lisäksi lohkoketjuteknologian soveltamismahdollisuudet ovat valtavat, Honkanen katsoo.
Honkanen nostaa raportissa esiin myös lohkoketjualoitteita yhteiskunnan ja talouden eri sektoreilla.
Rahoituslaitokset, vakuutusyhtiöt ja keskuspankit panostavat merkittäviä rahasummia lohkoketjuteknologiaan ja kehittävät sitä erilaisissa yhteenliittymissä. Korkeakouluissa tutkintojen ja suoritusten säilöminen lohkoketjuun helpottaisi todistusten aitouden varmentamista. Terveydenhuollossa lohkoketju saattaa mahdollistaa sen, että potilaat voisivat itse hallita eri tahojen pääsyoikeutta omiin tietoihin.
Suomeen on syntynyt viime vuosina lohkoketjuteknologiaa kehittäviä verkostoja, hankkeita ja yrityksiä. Suomi ei ole katveessa lohkoketjuteknologian suhteen, mutta myöskään globaaleja läpimurtohankkeita ei ole ollut näkyvissä.
Suomen nousu keskeiseksi maaksi lohkoketjuteknologiassa edellyttäisi lisäpanostuksia yrityksiltä ja valtiolta sekä yhteistyöverkostojen tietoista luomista, arvioi Honkanen. Lohkoketjuteknologian kehityksen hahmottamiseksi tarvittaisiin lisäksi laaja-alaista yhteiskuntatutkimusta.
Raportti on luettavissa osoitteessa: http://sorsafoundation.fi/fi/lohkoketjuteknologia/
