Kumppaniblogit

Matkabudjetti – miksi, milloin ja miten?

Matkabudjetointiin suhtaudutaan yleensä kahdella tavalla: toisten mielestä se on hyödyllinen työkalu matkatalouden hallintaan ja toisten mielestä se on turha ilonkahle ja rajoite reissussa. Tässä postauksessa käsittelen matkabudjetin laadintaa, miksi se kannattaisi tehdä, milloin se on erityisen hyödyllinen ja miten sitä kannattaa seurata.

Itse olen ajatellut matkabudjetoinnista kummallakin edellä mainituista tavoista. Lyhyillä lomamatkoilla en etenkään ole välittänyt olla niin kovin tarkkana budjetista, enkä ole nähnyt tarpeelliseksi käyttää moiseen aikaa. Parhaimmillaankin budjettisuunnitteluni oli aiemmin sellaista, että olin ehkä päättänyt summan, minkä voin matkaan käyttää. Kuten 1000 €, 1500 € tai 2000 €. Sitten suunnilleen yritin perässä siitä, paljonko olen laittanut rahaa kulumaan.

En hirveämmin kyllä stressaillut, vaan ajattelin, että jos budjetti hieman ylittyy, niin sittenpä ylittyy, töistähän sitä tilin täytettä sitten taas saadaan. Tärkeintä oli saada matkasta paljon irti ja pitää hauskaa. Näille asioille ei halunnut määrittää jotain tarkkaa etukäteishintaa. Toisaalta esimerkiksi Thaimaassa sain huolimattomalla tyylillä käytettyä n. 1300-1500 € kuukaudessa (ehkä enemmänkin) ja kun aloin tulla tarkemmaksi kulutukseni ja talousseurannan kanssa, pystyin pudottamaan kuluistani puolet.

Pidemmillä reissuilla ja palkkatyöstä luopumisen jälkeen budjettitietoisuus sitten heräsikin tietysti aivan toisella tapaa. Budjettitavoitteen asettamisessa ja sen alittamisessa on jotain hyvin palkitsevaa. Itselleni sopiva tyyli on se, että joinakin kuukausina seuraan talouttani tarkemmin, toisinaan taas ympäripyöreämmin.  Taloustietoisuus tuntuu omalla kohdalla niin vahvasti ohjelmoituneen takaraivoon, että tiedän kulujeni pysyvän maltillisella tasolla, vaikka välillä seuranta olisi hieman suurpiirteisempää.

Miksi matkabudjetti kannattaa tehdä?

Budjetti on matkan meno- ja tuloarvio. Se kertoo paljonko aikoo matkan aikana eri asioihin suunnilleen käyttää rahaa ja paljonko tulee säästää tai muuten hankkia rahoitusta matkaa varten. 

Matkabudjetin tekeminen on mielestäni yksi olennainen osa matkavalmisteluja ja matkan suunnittelua. Raha on vääjäämättä keskiössä monessa kohtaa matkaan liittyviä valintoja. Päivittäiset kulut ovat yleensä ainakin hiukan erilaiset kuin kotioloissa, miksipä niitä ei suunnittelisi ja selvittäisi huolella etukäteen. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mitä pidemmästä matkasta ja rajallisemmista varoista on kulloinkin kyse, sitä tärkeämpi työkalu budjetti on. 

Budjetoinnin ja sen seurannan tarkoitus on, että suunnittelemalla rahankäyttöään ja kartoittamalla kustannuksia etukäteen, reissukassa muodostuu optimaalisen kokoiseksi omiin tarpeisiin ja rahat riittävät kattamaan reissun kulut. Jos jonakin päivänä innostuu ylittämään budjettinsa, ohjaa tämä itseasetettu talousraami himmailemaan rahankäyttöä seuraavina päivinä.

Matkabudjetin laatiminen edellyttää myös yleensä kohteen hintatasoon tutustumista, jos se ei ole jo entuudestaan tuttu. Se, että ottaa selvää jo etukäteen, mitä mistäkin kannattaa maksaa, on aina hyödyllistä.

Jos kaikki rahankäyttö matkalla on täysin sattumanvaraista, fiilis- ja mielitekopohjaista, on selvää, että rahaa kuluu yleensä tarpeettoman paljon. Usein kuulee kommentteja: ”Ei kannata lähteä reissuun, jos pitää ryhtyä hintoja kyttäämään tai eurojaan laskemaan”. Vaikka olen itsekin ollut joskus suurpiirteisempi rahankäyttäjä reissussa, niin kuulostaahan tuo omien resurssien aliarvostamiselta. Vähän sama kuin jos on käytössä paljon aikaa, niin ajattelisi, että oman ajan voi käyttää ihan miten piittaamattomasti tai huonosti tahansa.

Jokainen tietää, miten helposti reissussa rahaa mennä huljuu sinne, tänne ja tuonne, jos sen käytössä ei ole mitään suunnitelmallisuutta ja seurantaa. Koska useimmiten rahamme ovat vaivalla tienattuja, ei ole tietenkään kovin järkevää toimia välinpitämättömästi niiden suhteen, vaan pyrkiä mieluummin optimoimaan se hyöty ja ilo, minkä niistä voi matkan aikana saada.

Matkabudjetti auttaa tehostamaan rahankäyttöä ja sen myötä alkaa luontaisesti miettiä, miten saisi budjetillaan parasta vastinetta. Jos päiväbudjetti on 100 euroa, niin miten käyttää se niin, että saa siitä eniten irti?

Kun tekee myös jonkinlaista kuluseurantaa, ei tarvitse arvuutella, miten rahat riittävät, vai riittävätkö. Hyvä suunnitelma ja sen seuraaminen parhaimmillaan vähentävät  rahankäyttöön liittyvää stressiä ja vapauttavat nauttimaan itse matkasta. Miten tarkan budjetin ja seurannan kukin sitten haluaa kullakin reissulla toteuttaa on aina yksilöllistä ja itselle sopivin tapa onkin hyvä etsiä. 

Miten tehdä matkabudjetti?

Matkabudjetin tekemistä voi lähestyä oikeastaan kahdella eri tavalla. Ensiksikin voi määrittää summan, joka maksimissaan on käytettävissä matkaan. Kuten vaikkapa 1800 €. Sitten tämän 1800 €:n viitekehyksen sisällä tekee valinnat ja priorisoinnit siitä, miten paljon mihinkin kulukohtaan haluaa ja aikoo satsata.

Tässä esimerkki ensimmäisestä lähestymistavasta, miten budjetin voi rakentaa siitä käsin, että käytettävissä oleva summa on määritetty (1800 €), aikaa on kolme viikkoa, esimerkkikohteena jokin Kaakkois-Aasian maa.

matkabudjetti

Toinen tapa on lähestyä budjetin laadintaa niin, että mietitään ensin minne halutaan mennä ja mitä halutaan tehdä ja kokea. Listataan nämä ja selvitetään, mitä kaikki tulisi maksamaan. Jos budjetti sitten näyttää nousevan kovin suureksi, tehdään joko priorisointia ja jätetään joitain vähiten tärkeitä asioita pois tai vaihtoehtoisesti pidennetään säästöaikaa niin pitkäksi, että tarvittava budjetti saadaan kasaan.

Esimerkki B). Tässä on lähdetty siitä, että halutaan niinikään Kaakkois-Aasiaan, kahteen eri maahan, sekä toteuttaa tietyt aktiviteetit ja satsata hieman enemmän majoitukseen ja ruokaan. Tehdään näistä laskelma ja katsotaan paljonko tulee loppusummaksi.

Jonkinlainen puskurirahasto yllättäviä kuluja varten on syytä miettiä, eikä vetää budjettia aivan äärimmilleen ilman, että on jokin paikka mistä saa tarvittaessa varoja käyttöönsä. Onhan näitä ylimääräisiä lentolippuja ja moponkorjauksia saanut välillä maksella, reissussa kun yleensä aina jotain sattuu ja tapahtuu.

Hyödyllinen jaottelu budjetin tekemiseen:

  1. Etukäteis- ja valmistelukulut (matka-asiakirjat, lentoliput, rokotukset, vakuutukset, laukut, tarvikkeet jne.)
  2. Toistuvat päivittäis- / kuukausikulut (majoitus, ruoka & juoma, puhelin & netti, liikkuminen, harrastukset, viihde & ostokset)
  3. Yksittäiset kertaluontoiset kulut (tapahtumat, retket, kurssit, elämykset)
  4. Puskurirahasto yllättäviin kuluihin (säästöt, luottokortti, jokin nopeasti realisoitava omaisuuslaji tms.)
  5.  Valuutanvaihto- ja nostokulut saattavat olla jopa 5-10 % budjetista, jos rahaa nostaa pienissä erissä automaateilta.

Matkabudjetti priorisoinnin välineenä

Matkabudjettia tehdessä kannattaa pitää mielessä ne omat tavoitteet ja prioriteetit. Miettiä mitä matkaltaan haluaa ja pohtia myös, miten nämä painotukset tulevat näkymään rahankäytössä. Budjetit ovat siis paitsi matkatalouden suunnittelun ja seurannan väline, mutta myös tapa tutkia ja ilmentää omia arvojaan. Sanonta: ”Se mihin käytät rahasi, kertoo arvosi”, on varsin totta ja tavallaan hyvin silmiä avaava. Niin matkojen osalta kuin muussakin rahankäytössä.

Matkabudjetti auttaa siis tekemään itselleen selväksi, mitkä ovat ne omat prioriteetit, joihin näkee tärkeimpänä satsata reissurahansa. Joillekin se on korkeatasoinen majoitus, joillekin lento business -luokassa, jollekin se on kalliimmissa ravintoloissa syöminen & juominen, jollekin tietyt arvokkaammat nähtävyydet, retket  tai aktiviteetit. Rahankäytöllään voi ottaa myös kantaa ja osoittaa millaisia palveluita ja ilmiöitä haluaa matkansa aikana tukea.

Vaikka tahtoisikin helppoutta, mukavuutta ja priimaa matkan joka käänteessä, on useimpien meistä kuitenkin tehtävä valintaa sen suhteen, mistä pihdataan ja mihin taas panostetaan. On hyvä muistaa, että pehmustetuin ja silotelluin matkakokemus on harvoin se antoisin tai muistorikkain.

Jos päiväbudjetti on esim. 50 €, voi omista prioriteeteistään käsin investoida summan halutessaan vaikka all inclusive hotelliin ja olla käyttämättä rahaa muualle tai sitten voi sijoittaa majoitukseen 10 € ja käyttää 40 € päivän aikana muihin näkemisiin, tekemisiin ja ruokailuihin majoituksen ulkopuolella. Budjetointi on aina priorisointia. Harva voi laittaa rahaa ihan kaikkeen mihin haluaisi, juuri niitä määriä kuin haluaisi. Itse mietinkin yhä tarkemmin sitä, mikä on itselleni minkäkin arvoista.

Monissa nähtävyyksissä saattaa esim. haiskahtaa rahastus niin paljon, että jätän ne suosiolla väliin, ellei kyseessä ole sitten jokin todella mielenkiintoinen paikka. Joihinkin nähtävyyksiin sopii myös lahjoitusperusteisuus. Vierailijan kannaltakin tuntuu reilulta, että voi maksaa sen verran kuin koki saaneensa arvoa visiitistään.

Tavoitteemme ja tarpeemme eri matkoilla luonnollisesti vaihtelevat. Yhdelle suurin nautinto voi olla retkottaa hotellin altaalla koko lomareissu siemaillen drinkkejä ja lukien kirjaa. Toinen taas haluaa vuokrata itselleen paikallisoppaan ja tehdä retkiä erikoisiin kohteisiin. Kolmas saa kiksinsä siitä, kun löytää hifeimmät kahvilat ja terveellisimmät ravintolat.

Kukin sijoittakoon rahansa juuri näitä omia intressejään ja tärkeitä asioitaan huomioiden, jotta kokee saavansa rahoilleen parhaan mahdollisen vasteen ja etsimänsä nautinnon. Ja niinkuin elämässä yleensäkin, tehtyihin valintoihin liittyy tavallisesti myös jonkin toisen vaihtoehdon poissulkeminen tai rajaaminen.

Matkabudjetin seuranta

Yleensä on niin, että budjetin suunnittelu on mieluisampaa ja helpompaa, kuin sen seuranta, joka taas vaatii viitseliäisyyttä reissussa oltaessa. Budjetoinnin idea toki hieman kärsii, jos budjettia ei seurata tai edes suunnilleen pyritä noudattamaan. Reissussa kuitenkin saattaa käydä niinkin, että seuranta jää ja rahanmenon huomaa lähinnä tilisaldon pienenemisestä ja lompakon ohenemisesta. Viikon tai kahden reissulla tämäkin tyyli voi vielä toimia, mutta pidemmällä matkalla talousseurannan merkitys väistämättä kasvaa. Vuoden maailmanympärimatkalle ei todellakaan kannata lähteä ilman huolellista taloussuunnittelua ja -seurantaa.

Mihin ja miten sitten kirjata budjettia ja seurantaa? Yksinkertaisimmillaan matkabudjetti voi olla ihan perinteisesti vihkoon kirjattu lista arvioiduista kuluista päivä-, viikko- ja/tai kuukausitasolla. Toki voi tehdä budjetin myös exceliin ja siellä oman sarakkeen toteutuneille kuluille, jos reissaa läppärin kanssa. Netistä googlaamalla löytyy valmiita budjettipohjia ja printattavia taulukoita.

Monille ehkä sopivin vaihtoehto on käyttää jotain (expense tracking) mobiilisovellusta, joihin usein voi syöttää myös kokonaisbudjetin. Kulujen kirjaamisen myötä budjetin kulumisen näkee näiden sovellusten avulla automaattisesti. Tärkeintä on löytää se tapa, mikä itselle toimii ja mihin helpoiten saa seurannan tehtyä.

Jos reissaa alueella, missä käytetään yleisesti pankki/luottokorttia maksamiseen, on kulut helppo poimia maksutiedoista, vaikka kuittia ei aina muistaisikaan ottaa. Monissa maissa kuitenkin mennään vielä vahvasti käteisen voimalla. Siksipä yksi mahdollinen tapa toimia on nostaa tai vaihtaa kerralla käteistä viikkobudjetin verran. Viikon käyttövarat voi sitten jakaa vielä ”päivittäiskassoiksi” halutessaan. Tämä voi olla yksi keino pysyä kartalla rahanmenosta. Tähänkin on vielä hyvä liittää kulujen kirjaaminen vähintään kerran viikossa ylös, jotta hahmottaa paremmin, mihin raha milläkin viikolla on mennyt.

Jos tapana on pitää kovin isoa rahatukkoa lompakossa, se saa helposti ajattelemaan, että kylläpäs tätä sorttia nyt on. ”Ei huolta, vaikka sitä hieman rennommin laittaisi menemään”. Ja kaikkihan me tiedämme, miten siinä käy.

Valitse itsellesi toimivin tapa kulujen seurantaan:

  • vihko / paperille tehty budjetti
  • taulukkolaskentaohjelma (esim. google sheets, excel)
  • mobiilisovellus (esim. Trabee Pocket, My Finances)
  • prepaid -kortti, jossa mobiilisovellus (Revolut)

Kulujen kirjaus auttaa suunnittelemaan myös seuraavia matkoja tai jakamaan infoa muilla reissaajille.

Revolut -kortin mobiilisovelluksen avulla näkee kulut sekä euroissa että paikallisessa valuutassa

Matkabudjettiin vaikuttavia tekijöitä

Matkabudjettiin ja matkatalouden hallintaan vaikuttavat tietenkin monet seikat kuten: kohdevalinnat, reissutyyli, matkan tavoitteet, rahataidot ja -tavat sekä rahaan kytkeytyvät alitajuiset ajatusmallit.

Rahankulua voi hillitä ja budjetissa pysymistä voi helpottaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • harkituilla kohdevalinnoilla
  • vertailuilla ja ”kilpailutuksella”
  • mukavuusaluettaan laajentamalla & kriteerejä höllentämällä
  • vaihtokurssien hyvällä sisäistyksellä
  • hintatietoisuudella ja vedätysten välttämisellä
  • tarkkaillen omia rahankäyttöön liittyviä ajatuksiaan ja impulsejaan
  • välttämällä halpojen hintojen huumaan menemistä (säästetään ostamalla kaikenlaista halpaa, mutta tarpeetonta)
  • välttämällä turhat rahanvaihtokulut
  • viitseliäisyydellä (vertailut, taloudensuunnittelu- ja seuranta)
  • viettämällä mahdollisimman pitkiä aikoja yhdessä kohteessa
  • elämällä paikallisten tapaan (toki maasta riippuen)

Jos taas tärkein nautinto matkalla on se, että ei tarvitse ajatella rahaa ja aikaakin on käytössä vain vähän, silloin ei kannataa liikaa miettiä budjettia, vaan keskittyä nauttimaan reissusta. Talousfiksu kuitenkin välittää aina jossain määrin siitä, miten ja mihin rahansa kuluttaa. Rahalle kun on aina myös hyviä parempia sijoituskohteita, kuin huolimaton kylväminen sinne tänne.

Eikä budjettitietoisenkaan tarvitse joka päivä pihtailla, välillä tietenkin kannattaa nauttia täysillä niistä elämyksistä, mitä raha mahdollistaa tai viettää kenties hieman fiestaa. Rahat on hyvä reissussakin sijoittaa asioihin, joista saa iloa, nautintoa tai  toivottua hyötyä. Sopivan tasapainon löytäminen omaan kulloiseenkin rahatilanteeseen ja matkan tavoitteisiin natsaten on lopultakin se juttu.

Oma reissutyylini on muuttunut viime vuosina aika lailla ja samalla olen alkanut pitää parempaa kirjaa reissutalouteni tuloista ja menoista. Suunnittelu ja seuranta toimivat myös ennaltaehkäisynä turhalle rahankuluttamiselle. Olen vastuussa budjettini pitämisestä itselleni, enkä halua ryssiä taloussuunnitelmiani. Haluan mieluummin voittaa itseni ja käyttää rahani hyödyllisimmin ja tehokkaimmin.

Viestini reissaajille on se, että matkustaa voi nautinnollisesti ja pidempiä aikoja, myös ilman niitä suuria omaisuuksia. Jos talousasiansa ja matkansa suunnittelee & rakentaa viisaasti, voi reissussa olla kuukausia sangen edullisesti, ilman kurjisteluja. Kyse on valinnoista, oman talouden optimoinnista ja viitseliäisyydestä.

On hyvä miettiä, miten omat resurssinsa tässä elämässä kulloinkin haluaa käyttää, oli kyse sitten ajasta, rahasta tai energiasta.

Taloustietoiselle reissaajalle hyödylliset taidot, vinkit ja lisää matkabudjettiasiaa löydät Nippu kuntoon – Taloustietoisen reissaajan oppaasta. Koodilla ”salkunrakentaja” oppaasta 10 % alennus.

Rosita Juurinen

Matkabloggaava läppäriyrittäjä, ”vapausmentori” & piensijoittaja
www.matkaopasvauteen.com

Artikkeli julkaistu myös Matkaopas Vapauteen -blogissa

Click to comment

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä (artikkeleita ja mainosbannereita), ja sivusto voi saada ko. sisällöistä julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Copyright © 2017 Salkkumedia Oy

Ylös