Soininvaaran mukaan työttömyysturva toimii hölmösti tarjotessaan mahdollisuuden odottaa kaksi vuotta, että menetetty työpaikka tulisi takaisin.
Suomen rakenteellinen työttömyys on noussut kolmessakymmenessä vuodessa 2,5 prosentista peräti 7,5 prosenttiin, väittää Soininvaara blogissaan.
Rakennetyöttömyydellä tarkoitetaan sellaista työttömyyttä, joka johtuu työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä esiintyvistä pysyväisluonteisista kohtaanto-ongelmista alueen tai osaamisen suhteen. Rakenteellinen työttömyys liittyy aina laajempaan työmarkkinoiden murrokseen.
Rakennetyöttömyys on ongelmallisempaa kuin suhdannetyöttömyys, sillä se ei välttämättä vähene edes talouden noususuhdanteessa.
Soininvaaran mukaan rakennetyöttömyydestä on tullut suuri sosiaalinen ja taloudellinen onnettomuus, johon Suomessa suhtaudutaan yllättävän rauhallisesti.
Suurena syynä rakenteellisen työttömyyden nousuun on Soininvaaran mukaan osaamisvinouma.
”Kun automaatio on kohdistunut lähinnä yksinkertaisiin töihin, jäljelle jääneet ovat vaativampia. Työvoiman osaamistaso ei ole noussut samassa tahdissa. Huonosti koulutettujen on vaikea löytää töitä ja huippukyvyt revitään käsistä.”
Soininvaaran mukaan edessä on tekoälyn tuoma mullistus, jonka ennustetaan korvaavan myös vaativampia asiantuntija-ammatteja niin että jäljelle jäävät tehtävät ovat entistä vaativampia.
”Pian tietokone tekee vakuutussopimuksia ja myöntää asuntolainoja ja tulkitsee röntgenkuvia luetettavammin ja halvemmalla kuin ihminen. Työpaikkojen katoaminen, luova tuho, ei välttämättä kiihdy, mutta yhä useampi työpaikkansa menettävä joutuu tyytymään aiempaa pienempään palkkaan.”
Tämän mullistuksen edessä työttömyysturva toimii Soininvaaran mukaan hölmösti.
Työttömyysturva tarjoaa työttömäksi jääneelle mahdollisuuden odottaa kaksi vuotta, että menetetty työpaikka tulisi takaisin.
”Se on karhunpalvelus työttömälle, koska pitkä työttömyysjakso pahentaa entisestään hänen asemaansa työmarkkinoilla. Ihan ensimmäistä työpaikkaa ei kannata ottaa vastaan, mutta kaksi vuotta on liikaa”, Soininvaara valittelee.
Soininvaaran mukaan sopeutumisraha olisi työttömyysturvaa parempi ratkaisu.
”Raha auttaisi enemmän määräaikaisena sopeutumisrahana niille, jotka joutuvat hyväksymään aiempaa pienipalkkaisemman työn. Sinä aikana ehtisi esimerkiksi lyhentää asuntolainaa.”
Myös työttömän asumismenoihin Soininvaara ehdottaa asumistuelle vaihtoehtoa. Muita menoja on helppo sopeuttaa, mutta ei asuntomenoja. Soininvaaran mielestä pankin pitäisi hyväksyä, ettei asuntolainaa lyhennetä.
”Yhteiskunnalle olisi halvempaa taata tällainen laina kuin maksaa asumistukea perheen jouduttua muuttamaan vuokralle.”
opserveri
6.11.2017 at 15:33
Digitalisaatio ja automaatio syövät työpaikat näinhän alan paras asiantuntija ennusti jo v. 1996
http://ariojapelto.blogspot.fi/2011/08/teknologia-vie-tyopaikat-lopullisesti.html
kaatunut serveri
7.11.2017 at 11:21
Robottien esiinmarssia kannattaisi ehkä hieman toppuutella. Työnantajan kannalta niiden ja ihmisen välinen ero nimittäin on ainoastaan bugien laajuudessa ja kestossa. Kun ihmiset yleensä ovat saikulla yksittäin tai korkeintaan pienissä ryhmissä flunssaepidemioiden kaatamina, tietojärjestelmillä on tapana kaataa koko yrityksen jakelu- tai muu logistiikka kerralla ja usein pitemmmäksi aikaa. Kärsijöinä ovat olleet mm Oriola ja Martela sekä koko julkinen terveydenhuoltojärjestelmä, joista viimemainitun tila on jo kutakuinkin toivoton.
Niinpä ihmisen riippuvuus tietokoneista pätee myös toiseen suuntaan . Niin kauan kuin kyse on tavaran tai palvelujen myynnistä ihmisille (eikä toisille tietokoneille), tietokone tarvitsee backupikseen (softatalossa) elävän ihmisen.
On syytä pitää mielessä, että automaatiolla ja digitalisaatiolla ei viime kädessä palvella kuluttajaa eikä ihmistä ylipäätään, vaan yksinomaan yrityksen tai toimijan tulosta. Asialla eli yksilöllisen palvelun brändilla ei kannata edes kilpailla: Jos ja kun digi ja automaatio ovat kustannustekijöinä ylivertaisia, ne kilpailevat hengiltä kaikki mahdollisuudet säilyttää asiakkaaseen jonkinlainen inhimillinen katsekontakti.
Itse Odekaan, harvalukuisen vihreän älymystön edustajana, ei taida täysin ymmärtää, mikä ero on tietokoneen vs ihmisen tekemällä laina-, vakuutus- tai muulla sopimuksella. Siis mikä muu ero kuin nopeus ja hinta. Eroista suurin ei suinkaan ole nettilomakkeiden oikeintäyttämisen sietämätön mahdottomuus.