Makrotalous

Suomessa massiivinen rakennetyöttömyys – kansanedustaja: vain 40 000 työtöntä pystyy työllistymään

 Juhana Vartiainen kansanedustaja

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen herätti kohua karulla työttömyysnäkemyksellään.

Suomen talous elpyy kohisten mutta silti työttömiä on edelleen huolestuttavan paljon. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 lokakuussa 197 000, mikä oli 20 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,3 prosenttia, kun se edellisvuoden lokakuussa oli 8,1 prosenttia.

Yksi selitys on rakenteellinen työttömyys.

Rakennetyöttömyydellä tarkoitetaan sellaista työttömyyttä, joka johtuu työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä esiintyvistä pysyväisluonteisista kohtaanto-ongelmista alueen tai osaamisen suhteen. Rakenteellinen työttömyys liittyy aina laajempaan työmarkkinoiden murrokseen.

Vain 40 000 työtöntä pystyy työllistymään

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen herätti tällä viikolla keskustelua rakennetyöttömyyden ongelman laajuudesta. Helsingin Sanomien haastattelussa hän arveli, että Suomessa on tällä hetkellä noin seitsemän prosentin rakenteellinen työttömyys, johon meneillään oleva talouden hyvä vetokaan ei pure.

Siis suurin osa Suomen työttömyydestä olisi Vartiaisen mukaan rakenteellista, eikä suhdanteista johtuvaa. Rakennetyöttömyys johtuu Vartiaisen mukaan muun muassa osaamisen puutteista, kannustinongelmista ja siitä, että ihmiset asuvat työllistymisen kannalta väärissä paikoissa.

Vartiainen arvioi, että todellinen työvoimareservi on vaivaiset 40 000 suomalaista.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvosteli jyrkästi Vartiaisen näkemyksiä.

”Vartiaisen arvio työttömien ”kyvystä” työllistyä on käsittämätön ja epäinhimillinen. Hänen mukaansa vain 40 000 työttömän on mahdollista työllistyä. Uskomatonta roskaa!!!”, Rinne totesi Facebookissa. Rinteen mukaan hyvällä tuella ja koulutuksella ehdoton enemmistö työttömistä saadaan takaisin työelämään, kunhan talous kasvaa kestävästi.

Vartiainen palasi aiheeseen vielä omassa blogissaan.

Vartiaisen arvio todellisesta työvoimareservistä ei hänen mukaansa ole kovin omaperäinen, vaan perustuu aika tavanomaisiin käsityksiin ja tilastotietoihin.

”Kausitasoitettu työttömyysaste oli haastatteluhetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan 8,7 prosenttia ja OECD:n arvio Suomen rakenteellisesta työttömyysasteesta 7,4 %. Näiden erotus on 1,3 %-yksikköä. Yksi prosentti työvoimasta on noin 27 000 henkeä, jolloin 1,3 prosenttia on suunnilleen 35 000 henkeä. Lisäksi työvoima ja siksi työllisyyskin todennäköisesti kasvavat hieman enemmän kuin mitä työttömien määrä laskee, koska ihmisiä siirtyy työvoiman ulkopuolelta työtä etsimään nousukaudella. Niinpä tuo 40 000 on oikea suuruusluokka sille työllisyyskasvulle, jonka voimme talouden elpyessä nykyisillä talouden säännöillä ja instituutioilla saada aikaan”, kansanedustaja toteaa.

Vartiaisen mukaan työvoimatasetta katsoen kasvun rajat eivät ole kovin kaukana. ”Tästähän on jo merkkejä, koska kaikkialta kantautuu tietoja rekrytointivaikeuksista, vaikka työttömyys on edelleen korkealla. Siksi tarvitaankin tarjontareformeja.”

Kyse on korkeasta NAIRU-työttömyydestä

Mitä Vartiainen tarkalleen ottaen tarkoitti 40 000 työttömän todellisella työvoimareservillä?

Twitterissä Vartiainen täsmensi lausuntoaan. Hän ei usko, että vain 40 000 työtöntä ovat työmarkkinakelpoisia, vaan että ”heikosti toimivilla työmarkkinoillamme alkaa liiallinen kustannusnousu ja työvoimapula kun työttömyys on noin 7 prosenttia”.

Blogissaan Vartiainen harmittelee, että hänen haastattelua on tulkittu niin, että hän pitäisi työministeriön 275 000 työttömästä työmarkkinakelpoisina vain vaivaista 40:tä tuhatta, kun taas loput 235 000 olisivat hylkiöitä, jotka eivät koskaan työllisty.

”Tästä ei tietenkään ole kysymys. Se, että työttömien yhteismäärä ei voi laskea kuin 40 tuhannella, ei tietenkään tarkoita, että nyt työttöminä olevista 275 tuhannesta jäisi työttömiksi 235 tuhatta”, kansanedustaja painottaa.

Vartiaisen väite perustuu niin sanotun NAIRU-työttömyyden käsitteelle. NAIRU on alin työttömyysaste, joka ei vielä nosta inflaatiota. Rakenteellisella työttömyydellä ja alhaisella työvoimareservillä Vartiainen tarkoittaa siis sitä, että pienikin työttömyysasteen alentuminen nykyisestä nostaa inflaatiota.

”Jos finanssipolitiikalla koetettaisiin esimerkiksi jääräpäisesti työntää työttömyysaste 3 prosenttiin (ilman rakenneuudistuksia), tuloksena olisi varmasti aikamoinen kustannusten kilpajuoksu. Jokainen, joka pitää OECD:n 7,4 prosentin rakennetyöttömyysarviota liian korkeana, voi miettiä sitä, miten pontevia palkankorotusvaatimuksia jo nyt on esitetty, vaikka työttömyys on vielä niinkin korkealla kuin 8,5 prosenttia”, Vartiainen havainnollistaa.

2 Comments

  1. Bernstein

    31.12.2017 at 19:39

    ”Rinteen mukaan hyvällä tuella ja koulutuksella ehdoton enemmistö työttömistä saadaan takaisin työelämään, kunhan talous kasvaa kestävästi.”

    -Hyvä tuki ja koulutus eivät riitä mihinkään. Tarvitaan lisäksi hyvää asennetta, nimittäin viranomaisilta. Toisaalta talouden ei tarvitse edes kasvaa, jotta esim nuo 40 000 saadaan helposti työllistettyä.

    Kolme ensiksi mieleen tulevaa esimerkkiä aloista, jotka työllistäisivät, ellei viranomaisen asenne olisi niin kertakaikkisen nurja:

    1. Jokaiseen virastoon, siis jäännöksettä jokaiseen, on palkattava kanslalaista avustava henkilö tai toimisto, josta saa välitöntä ja henkilökohtaista apua esimerkiksi etuisuushakemuksen täyttämiseen, aiheettoman perintäkirjeen tai aiheettoman vihapuhe/meetoo-syytöksen torjumiseen, some-kiusaamisen lopettamiseen tai väärin annetun (parkki)sakon kiistämiseen. Koskee em asioita niin Kelassa, somessa kuin käräjillä ja hovissakin sekä kaikkialla niiden välimaastossa.

    2. Jokaiselle kansalaiselle on palkattava henkilökohtainen avustaja, jos hän joutuu asioimaan vakuutusyhtiön kanssa henkilövahinkoon liittyvässä tai huomattavaa taloudellista vahinkoa tuottaneen esine- tai kiinteistövahingon korvausasiassa. Näissä kuten edellisissäkin kansalainen on muuten täysin avuton esimerkiksi vakuutuslääkärit-nimisen ammattimafian arroganssin tai sanoisinpa jopa sadismin edessä.

    3. Loput työttömistä koulutettakoon liikenteen ohjaajiksi. Kaikki, siis jäännöksettä kaikki liikennevalot, typerät ympyrät kuin myös iso osa vaarallisista risteyksistä(tasosellaisista puhumattakaan) voidaan silloin poistaa. Kaupan päälle liikenne sujuvoituu niin paljon, että asian kansantalous ja -terveysvaikutukset ylittävät reippaasti tukityöllistämisestä alkuvuosina koituvat kustannukset.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info@salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Copyright © 2018 Salkkumedia Oy

Ylös