Bitcoinin hurja arvonnousu hämmentää asiantuntijoita.
Bitcoinin hurja arvonnousu hämmentää asiantuntijoita.
Kryptovaluutta bitcoinin vaihtokurssi on ollut huikeassa nousussa jo syksystä lähtien. Tällä viikolla bitcoin-ralli on noussut kokonaan uudelle tasolle, kun bittirahan arvo nousi yli 40 prosenttia dollariin nähden vaivaisen viikon aikana. Kuukaudessa bitcoinin arvo on noussut yli 115 prosenttia.
Korkeimmillaan torstaina kryptovaluutta noteerattiin yli yhdellä markkinapaikalla 19 000 dollariin.
Bitcoinin kurssinousun taustalla saattaa olla se, että 10. joulukuuta bitcoin aletaan noteerata futuurimarkkinoilla. Futuurimarkkinoiden aukeamisen uskotaan tuovan suuret institutionaaliset sijoittajat mukaan bitcoin-markkinaan.
Onko bitcoin kupla?
Bitcoinin hurja nousu on jättänyt ekonomistit ja analyytikot sanattomiksi. Osakkeita, korkosijoituksia ja kansallisten valuuttojen arvonmuutoksia analysoivat asiantuntijat eivät tunnu löytävän muuta selitystä hurjalle kurssinousulle kuin tulppaanimanian kaltaisen kuplan. Tulppaanimania oli 1600-luvulla Hollannissa nähty sijoituskupla, jossa tulppaanisipulien hinnat nousivat spekuloinnin vuoksi ensin taivaisiin ja sitten romahtivat.
Esimerkiksi maailman menestyneimpiin sijoittajiin lukeutuva Warren Buffet leimasi Bitcoinin kuplaksi. Paljon huomiota on saanut myös jättipankki JPMorgan Chasen pääjohtaja Jamie Dimonin ennustus. Hänen mukaansa kryptovaluutta ”ei tule päättymään hyvin”, Dimon ennusti, että se tulee ennen pitkää romahtamaan.
Dimon luonnehti Bitcoinia huijaukseksi ja ”pahemmaksi kuin tulppaanisipulit”, viitaten tulppaanimaniaan.
Viime kuussa Finanssivalvonta varoitti bitcoinin vaaroista. Sen mukaan Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat sijoituskohteina täysin spekulatiivisia, eikä niiden arvonmuodostuksella ei ole mitään kiinteää pohjaa.
”Kukaan ei myöskään maksa bitcoinille mitään varsinaista tuottoa, kuten osinkoa tai korkoa. Tuotto-odotus perustuu pelkästään odotuksiin siitä, että joku ostaa kohteen myöhemmin kalliimmalla. Tämän tyyppinen sijoitustoiminta sisältää aina merkittäviä riskejä. Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen markkinahinnat ovat heilahdelleet erittäin voimakkaasti. Lisäksi osa kryptovaluutoista on voitu luoda huijaustarkoituksessa”, Finanssivalvonta toteaa.
Kaikki eivät kuitenkaan allekirjoita väitteitä kuplasta. Esimerkiksi amerikkalainen Tom Lee, yksi Fundstrat Global Advisors -yhtiön perustajista selittää suositun kryptovaluutan arvonnousua niin sanotulla Metcalfen lailla. Lain mukaan minkä tahansa kommunikaatioverkon arvo on verrannollinen sen käyttäjien lukumäärän neliöön.
FundStrat selvitti uniikkien bitcoin-käyttäjien osoitteet ja käytti tätä kryptovaluutan arvon selittäjänä. Yhtiö havaitsi, että käyttäjien määrä toiseen potenssiin (eli käyttäjien määrän neliö) selitti 63 prosenttia bitcoinin arvonvaihtelusta aina vuoden 2013 jälkeen.
Sen jälkeen Fundstrat lisäsi kaavaan bitcoinin kaupankäyntien volyymin käyttäjää kohden. Tämä uusi kaava, jossa regressiomallin selittäjinä olivat siis sekä käyttäjien määrä sekä käyttäjäkohtainen kaupankäynnin volyymi, selitti jo peräti 94 prosenttia bitcoinin arvonvaihtelusta.
Oikean arvon määrittäminen on mahdotonta
Myös suosittu tietotekniikan asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen on seurannut bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen liikkeitä. Hänen mukaansa taloustieteilijät eivät ymmärrä bitcoin-ilmiötä.
”Jos rahataloustiede ei pysty selittämään edes nykyisiä korkojen ja pörssikurssien liikkeitä, miten se voisi selittää Bitcoinin kaltaisen aivan uudentyyppisen hyödykkeen käyttäytymistä?”, Järvinen kysyy blogissaan.
Järvisen mukaan bitcoin on yksi esimerkki digitalisaation yllättävistä vaikutuksista. Kenelläkään ei hänen mukaansa ole tietoa bittirahan oikeasta arvosta.
”Sähköinen, valtioista ja pankeista riippumaton käteinen, on jotain sellaista, millä ei ole aiempaa vertailukohtaa. Siksi on mahdotonta arvioida sen ”oikeaa” arvoa. Sata dollaria, tuhat dollaria ja nykyiset 15 000 dollaria ovat kaikki yhtä oikeita.”
Järvisen mukaan bitcoinia voi ajatella sijoitusinstrumenttina, joka on ensi kertaa yhteinen koko maapallolle.
”Sitä voi ostaa ja myydä kaikkialla, reaaliajassa, yhtäläisin ehdoin. Pörssi on auki 24/7. Mitään tällaista ei ole ennen ollut. Kyse on kuin teknologisen maailmantalouden osakkeesta, jonkinlaisesta Super-Applesta, jota noteerataan kaikilla markkinoilla.”
Osakkeeseen verrattuna tämä ”Super-Apple” on Järvisen mukaan reilu, sillä kenelläkään ei ole sisäpiiritietoa. Bitcoinissa toteutuu talousteorian ja markkinoiden toive täydellisestä markkinainformaatiosta kaikkien osapuolten kesken.
Bitcoin-ilmiötä hämmentää myös se, ettei sillä ole omaa liiketoimintaa lainkaan, vaan sen arvo perustuu yksinomaan odotuksiin. Bitcoiniin liitetään jo varsin kovia odotuksia.
”Yksi odotuksista on se, että jos dollari tai euro menettävät arvonsa, Bitcoin on valtioiden ulkopuolinen turvasatama. Toinen odotus on se, että tätä todellista kansanosaketta on ehtinyt hankkia vasta pieni joukko ihmisiä. Osakkeiden määrä on hyvin rajallinen, joten tuleva kysyntä ajaa kurssia yhä vain korkeammalle. Trumpin juuri ilmoittamat huimat veronalennukset kasvattavat USA:n valtionvelkaa 140 miljardilla dollarilla joka vuosi, mikä sataa Bitcoinin kurssiin”, Järvinen toteaa.
