Presidentti Donald Trumpin voimakkaasti ajama verouudistus meni niukasti läpi senaatissa äänin 51-49 joulukuun alussa. Yhtä senaattoria lukuunottamatta kaikki republikaanien senaattorit äänestivät lakiuudistuksen puolesta.
Ennen kuin Trump voi allekirjoittaa lain, tulee edustajainhuoneen ja senaatin saada yhdistettyä toisistaan poikkeavat versiot.
Verouudistus leikkaa tuloverotusta kaikissa tuloluokissa. Lisäksi yritysverotus laskee 35 prosentista 20 prosenttiin. Leikkaukset ovat väliaikaisia, eli jatkuvat vuoteen 2025 asti.
Veroalennus on mannaa erityisesti yrityksille ja varakkaammille kansalaisille, jotka saavat suhteellisesti suuremman verohyödyn kuin vähävaraisemmat. Varjopuolena on liittovaltion valtion alijäämän ja velan paisuminen entisestään. Kongressin verokomitean laskujen mukaan vaje paisuu 850 miljardilla eurolla.
Trumpin verouudistuksella on varainhoitoyhtiö Frontin mukaan merkittävä talouskasvua elvyttävä vaikutus. Uudistuksella on kuitenkin varjopuolensa.
”Verouudistuksen fiskaalinen vaikutus on merkittävästi taloutta elvyttävä ja se kasvattaa liittovaltion budjettialijäämää, vaikka talouskasvu uudistuksen vuoksi nopeutuisikin.”
Kasvava budjettialijäämä lisää paineita lyhyiden ja pitkien korkojen nousuun. Frontin mukaan budjettialijäämän kasvu lisää joukkolainatarjontaa ja talouskasvun nopeutuminen lisää inflaatiopaineita.
Vaikka yritysten veroale tulee voimaan vasta 2019 alusta, on se määritelty kotitalouksista poiketen pysyväksi, toteaa Nordean sijoitusstrategi Antti Saari viikkoraportissaan.
Saari uskoo veroalesta syntyvän nostetta osakemarkkinoille, joskin maltillisesti.
”Kokonaisuuden kannalta tulosvaikutus jää kuitenkin kohtalaisen maltilliseksi: laajan S&P 500 ‐indeksin osalta veroalen arvioidaan nostavan vuoden 2019 tuloksia 3 – 10 prosenttia. Pysyväksi jäävä veroleikkuri antaa myös samansuuruisen tuen suoraan osakekursseille. ”
Sijoitusstrategi muistuttaa kuitenkin, että markkinat ovat kuitenkin ehtineet syksyn rallin jäljiltä hinnoittelemaan merkittävän osan tästä nosteesta.
Saaren mukaan osakemarkkinoiden sisällä selvimmät voittajat ovat yhtiöt, joiden toiminta keskittyy USA:n kotimarkkinoille ja joilla on korkea veroaste. Tällaisia ovat yleisesti ottaen pienyritykset sekä muun muassa tietoliikenne‐, kulutustavara‐ ja rahoitusalan yhtiöt. Kuitenkin vakuutusyhtiöt kärsivät sairausvakuutusten tukien poistuessa.
Vähiten veroalesta taas hyötyvät Saaren mukaan monikansalliset sekä vähennyksiä eniten hyödyntävät yhtiöt, joita löytyy teknologian, energian ja teollisuuden aloilta sekä suuryhtiöiden joukosta.
