Kumppaniblogit

Osittaisen taloudellisen riippumattomuuden myötä lisää vapautta

Monella foorumilla keskustellaan siitä, mikä on se riittävä määrä pääomaa, jonka varassa voi kokea olevansa taloudellisesti riippumaton. Haarukka tuntuu olevan varsin iso.

Laskennalliset määrät riippuvat osin siitä, millaisen tuottoprosentin on arvioinut saavansa sijoitetulle pääomalleen sekä tietenkin siitä, millaiset kuukausikulut tuoton pitäisi kattaa.

Excelissä laskelmoidaan ja veivataan erilaisia skenaarioita ja pohditaan, milloin varallisuuden määrä on tasolla, joka antaa varmuuden lopettaa työt. Toteutuisiko tavoite viiden vuoden, kymmenen vai kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Useimpien kohdalla omatoiminen varhaiseläköityminen edellyttää yleensä varsin pitkäjänteistä ja suunnitelmallista etenemistä tavoitetta kohti.

Yli kymmenen vuoden tavoitehorisontti voi toisaalta tuntua joillekin lähes mahdottomalta ajatukselta, esimerkiksi työn kuormittavuuden, työpaikan arvoristiriitojen tai terveydellisten seikkojen vuoksi. Kaikki eivät ole hyväpalkkaisessa ja innostavassa työssä, jonka turvin taloudellista riippumattomuutta malttaa suunnitella vuosikymmenen tai kahden päähän. Voiko siis suurempaan vapauteen siirtymistä nopeuttaa? Tässä jutussa näkökulmaa siihen, miten voi nopeammin siirtyä suuremman riippumattomuuden elämäntapaan.

Välimallin ratkaisua etsimässä

Toisinaan tuntuu, että elämme maailmassa, jossa on aina oltava mustavalkoisesti joko-tai ja muutenkin mahdollisimman helposti lokeroitavissa. Pitäisi olla täysin työllistetty tai täysin työtön, kokonaan Suomessa asuva tai kokonaan ulkomaille muuttanut, taloudellisesti riippumaton tai riippuvainen, koska lokeroiden varaanhan yhteiskunnan järjestelmät pitkälti rakentuvat.  

Välimuodot eivät siten saa oikein tilaa systeemissä eikä aina keskusteluissakaan. Pitäisi olla jotain kokonaan tai ei yhtään. Väittäisin, että nykymaailmassa elämme kuitenkin yhä useammin tilanteissa, niin työn, toimeentulon, asuinpaikan kuin perhemallienkin suhteen, jotka voisi määritellä facebook -statuksella “It´s complicated”.

Itsekin mietin joitain vuosia taaksepäin, että taloudellinen riippumattomuus on tavoite, johon haluan pyrkiä. Havahduin taloustietoisuuteen ja -taitoihin kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun jo alitajuisesti tiesin, että minun on tehtävä isoja muutoksia työnteon suhteen melko pian.

En siis voinut jäädä odottelemaan vuosikausiksi, että omaisuus vähitellen karttuisi haluttuihin lukemiin. Olin ylistressaantunut, väsynyt työhöni ja elämäntapaani. Tarvitsin muutosta, lepoa ja vapaampaa elämäntyyliä muuallakin kuin Suomessa eläen. Mikä siis ratkaisuksi?

Aloin miettiä vaihtoehtoa, jossa olisin edes osittain riippumaton. Piti siis suosiolla alkaa räätälöidä välimallin ratkaisua. Mietin pystyisinkö junailemaan asiani jollakin aikavälillä niin, että saisin jonkin verran passiivista tuloa sijoituksista ja tekisin samalla töitä vapaana läppäriyrittäjänä, maailmalla matkustellen.

Osan työtulovirroista pyrkisin rakentaisin passiivisemmiksi ja osa voisi olla aktiivisempia. Näistä pitäisi saada kokoon sen verran toimeentuloa, että se riittäisi kattamaan kuluni. Ajatus tuntui hyvältä, päätinkin ottaa tällaisen suunnitelman tähtäimekseni.

Osittaisen riippumattomuuden hyötyjä ja haittoja

Osittaisen riippumattomuuden hyvänä puolena näin, että siinä pääsisi varsin nopeasti kiinni vapaampaan elämäntapaan. Sijoitusten ja etenkin verkkoyritystoiminnan rakentamisen kautta voisi mahdollistua polku elää rennommin omaan tahtiin, sielläpäin maailmaa kuin itsestä hyvältä tuntuu.

Kääntöpuolena osittaista taloudellista riippumattomuutta tavoiteltaessa on toisaalta se, että useimmiten se tarkoittaa luopumista suurempien palkkatulojen mahdollistamasta isommasta säästö- ja sijoitusasteesta. Luopuminen tarkoittaa näin myös sitä, että matka kohti kokonaisvaltaisempaa taloudellista riippumattomuutta hidastuu ja mutkistuu.

Kiteytetysti kuvaten osittaisessa taloudellisessa riippumattomuudessa siis matka suurempaan vapauteen nopeutuu ja toisaalta suurempaan taloudelliseen vaurauteen hidastuu. Juuri tämä vaurastumisen hidastuminen sekä tulojen todennäköinen tippuminen ja epäsäännöllistyminen on varmaankin syynä siihen, ettei useampi siirry osittaiseen riippumattomuuteen.

Omalla kohdallani hyväksyin ilomielin suuremman vapauden hintana sen, etten voisi ainakaan hetkeen voisi toteuttaa muuta, kuin hyvin pienimuotoista sijoitustoimintaa tai saada lainoja. Pääasiallinen investointini olisi tässä kohtaa siis elämänlaatuun ja aikavapauteen satsaaminen.

Hintana ollut kulutuksen karsiminen ja tulojen väheneminen, ei tuntunut kyllä lainkaan pahalta. Matkan hidastumista vaurastumisen suhteen paikkaisi matkan mielenkiintoisuus, yllätyksellisyys ja se, että reittivalintoihin voisi itse vaikuttaa yhä enemmän.

Omassa ratkaisussani ja osittaisessa taloudellisessa riippumattomuudessa voidaan nähdä olevan kyse tavasta downshiftata.  Asia ei sinänsä ole mitenkään uusi tai mullistava ja itse asiassa yhä useamman ihmisen toimeentulomalli taitaa enenevästi noudatella osittaisen taloudellisen riippumattomuuden periaatteita. Näkökulmana ja vaihtoehtona se kuitenkin harvemmin nousee esiin taloudellisesta riippumattomuudesta puhuttaessa.

Osittaista taloudellista riippumattomuutta voi rakentaa ja hahmotella eri tavoin. Itse ajattelen osittaisen taloudellisen riippumattomuuden syntyvän kombinaatiosta 1. sijoitustuotot (kassavirta, osingot tai realisoinnit), 2. muu passiivinen tulo (esim. yritystoiminnan kautta) ja 3. tulot aktiivisemmasta työstä yrittäjänä tai palkkatyössä. Näiden kolmen osa-alueen painotukset voivat tietenkin vaihdella. Alkuvaiheessa saattaa kohta 3. painottua, mutta parasta tietenkin olisi saada painopistettä siirtymään 1. ja 2. kohtiin.

Omassa ratkaisussani vapausastetta ja riippumattomuuden tunnetta nostaa verkon kautta toimiminen. Työt mitä teen ja tulot mitä saan, eivät edellytä juuri aika- tai paikkasidonnaisuutta. Toisaalta etupainotteista työtä tässä mallissa riittää.

Kannattaakin siis miettiä omalta kohdaltaan, mihin asioihin haluaa saada lisää vapautta. Sehän ei ole välttämättä ole työ, mistä haluaa kokonaan irti.  Kyse voi olla siitä, että haluaa itselleen suuremman vallan päättää millaista työtä tekee, miten, missä ja kuinka paljon sitä tekee.

Työtuntien määrä voi osittain riippumattomalla vaihdella esim. 5 ja 50 viikkotyötunnin välillä. Erona palkkatyöhön tai aukioloihin tai tuntityöhön sidottuun yrittäjyyteen on se, että osittain riippumaton voi säädellä tätä tuntien määrää ja rakentaa työviikkojaan varsin omaehtoisesti.

Tavoitteiden ja arvojen pohdinta taustana ratkaisuille

On siis hyvä puntaroida arvojaan ja miettiä omia tavoitteitaan siltä kantilta, onko itselle omassa elämäntilanteessaan tärkeämpää suuremmat kuukausitulot vai nopeampi vapaus ja riippumattomuus? Yksilöllisesti paras ratkaisu ei välttämättä ole sama kuin yleisesti jaetut neuvot.

Onko itsellesi mielekkäämpää rakentaa taloudellista riippumattomuutta tähdäten vaikka laskennallisiin 3000 € sijoitustuottoihin / kk, jos siihen menee aikaa 20 vuotta palkkatöitä tehden ja sijoituksia kartuttaen. Vai riittäisikö jo 1500 € / kk tuotot, jos sen pystyy toteuttamaan esimerkiksi jo 10 vuodessa?

Vaihtoehtona edellisille skenaarioille on sitten tämä osittainen riippumattomuus, jossa 3000 € kuukausitulon voi pyrkiä hankkimaan esim. jaottelulla  ⅓ sijoitustuotoista, ⅓ yrityksen passiivisista tuloista ja ⅓ aktiivisista tuloista. Millä aikavälillä tällainen olisi itsellesi mahdollista ja miten tämä vaikuttaisi elämänlaatuusi?

Jos sitten kulutuksen karsimisen ja yksinkertaisen elämäntyyliin ottaa mukaan yhtälöön, voisi kuvio näyttää siltä, että kuukaudessa tarvittavan 1500 € tulotason voi saavuttaa keskimääräisellä ⅓ sijoitustuottoja, ⅓ muita passiivisia tuloja ja ⅓ aktiivisia tuloja -mallilla.

Tähän jälkimmäiseen 500 € + 500 € + 500 € tilanteeseen saattaisi moni päästä jo hyvinkin nopeasti, muutaman vuoden perspektiivillä. Sijoitustoimintaa jonkin aikaa harjoittaneista moni saattaa jo ollakin  tilanteessa, jossa voisivat siirtyä osittaiseen taloudellisen riippumattomuuden elämänmalliin suhteellisen vaivattomasti niin halutessaan. 

Taloudellista riippumattomuutta, (kokonaan tai osittain), tavoiteltaessa nopeuskytkin löytyy kulutuksen karsimisesta ja mahdollisesta ulkomailla asumisesta keinona pienentää elinkustannuksia, koska sijoitusten tuottoa ja korkoa korolle -efektiä on vaikeampi nopeuttaa. Verkkoyrittäjyys ja / tai osa-aikainen etätyö lisäävät taas vapausastetta työntekoon ja siten koko elämään. 

Taloudellisen riippumattomuuden eri tasoja

Taloudellisesti riippumaton – Sijoituksista ja talletuksista saatavat tuotot kattavat kaikki elämisen kustannukset. Itse pääomaan ei tarvitse koskea. Työssä käyminen ja ansioiden hankkiminen on tällöin täysin vapaaehtoista. Optio, jota voi käyttää tai olla käyttämättä.

Osittain riippumaton – Sijoituksista saatavat tuotot muodostavat osan toimeentulosta. Palkkatyöstä, yrittäjyydestä tai niiden yhdistelmästä saadaan toinen puoli toimeentuloa. Riippumattomuuden astetta voi nostaa kasvattamalla passiivisten tulojen osuutta yritystuloissa sekä pyrkimällä toimimaan mahdollisimman paljon verkon kautta. Työntekemistä ja työtuntimääriä voi säädellä pitkälti itse.

Taloudellinen “riippuvuus” – Oma toimeentulo, peruselinkustannusten kattaminen on täysin riippuvaista palkkatyötulosta, tuntityöhön / läsnäoloon / liiketilaan pohjaavasta yritystoiminnasta tai yhteiskunnalta saatavista tulonsiirroista. Oma päätös- ja määräysvalta sekä aikaan ja paikkaan liittyvä vapaus on tyypillisesti vähäisempää kuin edellisissä, riippumattomammissa malleissa. Ja rahan tulo loppuu nopeasti työn lopettamisen jälkeen.

 

Rosita Juurinen

Matkabloggaava läppäriyrittäjä, ”vapausmentori” & piensijoittaja
www.matkaopasvapauteen.com

Kommentoi

No Comment.

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2021 Salkkumedia Oy

Ylös