Microsoftin perustaja Bill Gates ehdotti viime helmikuussa uutta roboteista kerättävän veron käyttöönottoa. Gatesin mukaan yritysten verottaminen olisi tarpeen, sillä kehittyvä automatisaatio vie hänen mukaansa työpaikkoja.
Bill Gates on ehdottanut robottiverosta saatavien varojen suuntaamista sellaisille aloille, joiden työtä robotit eivät voi korvata.
Myös Suomessa on nostettu esiin ajatus robottiverosta. Vaasan yliopiston rahoituksen professori Sami Vähämaa haluaisi laittaa robotit verolle tavalla tai toisella.
”Jonkinlainen haittavero robottien käytöstä. Tai ainakin jotain olisi tehtävä, jotta tämä tulevaisuudessa häämöttävä aukko valtion verotuloissa saataisiin tilkittyä”, Välimaa perusteli näkemystään.
Huoli verokertymästä johtuu siitä että valtion verokertymästä iso osa tulee juuri ansiotuloverojen kautta.
Myös palkansaajajärjestö SAK odottaa toimia tulevaisuuden veropohjan ylläpitämiseksi. ”Siinä ei välttämättä perinteinen yhteisöverottaminenkaan enää toimi, vaan on ehkä mietittävä koko omistamisen verotusta uusiksi”, SAK:n puhenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
Ajatus robottiverosta on kuitenkin hölmöistä hölmöin.
Robotit ovat osa ihmiskunnan teknisiä innovaatioita siinä missä tietokone, höyrykone, Kehruu-Jenny, kirjoitustaito tai tulen hyödyntäminen. Kaikki ne ovat lisänneet ihmiskunnan tuottavuutta ja nostaneet elintasoa huikeasti. Tätä hyvinvoinnin lisäystäkö me nyt haluaisimme jarruttaa robottiverolla?
Tässä muutamia perusteluja, miksi robottivero on ajatuksena yksinkertaisesti järjetön.
1. Tekninen kehitys on taloudellisen hyvinvoinnin moottori
Talouskasvu ja materiaalinen hyvinvointi on monen tekijän summa. Sitä ovat vauhdittaneet markkinatalous, vapaakauppa, raaka-aineiden hyödyntäminen sekä kone- ja laiteinvestoinnit.
Yksittäisistä taloudellista hyvinvointia lisäävistä tekijöistä tekninen kehitys on kaikkein tärkein. 100-vuotiaan Suomen hyvinvointi perustuu ennen kaikkea teknologian saavutuksille. Ne ovat helpottaneet nostaneet keskimääräistä elinikää, vähentäneet sairauksia ja helpottaneet arkea.
2. Robotit nostavat tuottavuutta ja kilpailukykyä
Teknisten innovaatioiden merkitys tuottavuuden kasvussa ja kilpailukyvyn kehittymisessä on jokaisen taloustieteen oppikirjan perusasiaa. Tuottavuuden nousu tarkoittaa sitä, että yhtä henkilötyö- tai konetuntia kohden saadaan enemmän aikaiseksi tuotantoa. Tekniset innovaatiot myös lisäävät hyödykkeiden laatua. Sen ansiosta Suomi voi ylläpitää kilpailukykyä kansainvälisessä kilpailussa ja houkutella maahamme investointeja ja uusia yrityksiä.
3. Pieni avotalous tarvitsee robotteja
Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvallat Suomi on pieni avotalous jolle vienti on elintärkeä elintason takaaja. Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on viime vuosina vaihdellut 35 – 45 prosentin välillä. Vienti tuo kerrannaisvaikutuksineen merkittävästi työtä ja hyvinvointia Suomeen.
Robottivero olisi isku vasten vientisektorin kasvoja.
Se tarkoittaisi pahimmassa tapauksessa sitä, että Suomesta valuisi tuotantoa nykyistä enemmän niihin maihin jotka eivät rankaise yrityksiä robottien käytöstä. Entinen kansanedustaja ja tietokirjailija Osmo Soininvaara kertoi tästä varoittavan esimerkin: Isossa-Britanniassa ay-liikkeen ansioista maan autotehtailla kiellettiin teollisuusautomaatio 50 vuotta sitten. Seuraukset olivat katastrofaaliset. Autojen valmistus ehti lähes loppua brittein saarilla, ennen kuin kielto purettiin.
4. Robotit eivät vie työpaikkoja
Robottien väitetään vievän työpaikkoja. Pintapuolisesti katsottuna tämä näyttäisikin pitävän paikkansa. Kun teollisuuslaitos automatisoi tuotannon roboteilla, ei tuotantolinjalla tarvita henkilöstöä.
Asiaa pitää kuitenkin tarkastella koko kansantalouden tasolla, ei yksittäisten yritysesimerkkien kautta. Ei ole yksinkertaisesti mitään näyttöä siitä, että tekninen kehitys vähentäisi työllisyyttä. Japani, Etelä-Korea, Saksa ja Ruotsi ovat kaikki pitkälle kehittyneitä jälkiteollisia maita joissa automatisaation ja teknisten innovaatioiden hyödyntäminen on laajaa. Yhdessäkään näissä maissa ei ole massatyöttömyyttä. Suomessakin työttömyys on alle kahdeksan prosenttia, ja sekin johtuu lähinnä työmarkkinoiden heikosta toiminnasta, eikä automatisaation vaikutuksista.
Tekninen kehitys nostaa tuottavuutta ja sitä kautta yritysten voittoja. Nämä voitot valuvat koko yhteiskunnan hyväksi yritysten omistajien kulutuksen kautta. Automatisaatiolla voittojaan kasvattaneet yritykset myös investoivat ja ostavat alihankintana palveluja. Nekin työllistävät. Lisäksi automatisaation kehittämiseen tarvitaan työvoimaa. Automatisaatio nostaa maan kilpailukykyä ja tuo uusia investointeja ja yrityksiä maahan. Nekin työllistävät.
Robotit kyllä vähentävät rutiinitöitä, kuten tekninen kehitys on aina tehnyt. Tämä ei ole kuitenkaan mikään peruste jarruttaa robottien yleistymistä. Kuka oikeasti kaipaa puhelinvälittäjien ammatteja takaisin? Jotta osa kansalaisista ei syrjäytyisi robottien vuoksi, tarvitaan yhteiskunnan vastaantuloa koulutuksella ja sosiaaliturvalla.
5. Robotteja verotetaan jo nyt
On silkka väärinkäsitys ajatella, ettei robotteja tällä hetkellä verotettaisi. Niitä verotetaan monella tavalla.
Robotit nostavat yritysten arvonlisäystä, joten arvonlisäverotus kohdistuu robotteihin. Käytännössä yrityksissä syntyvä arvonlisäys lasketaan karkeasti niin, että yrityksen liikevaihdosta vähennetään välituotteiden, kuten tavaroiden ja palveluiden ostot. Yritystoiminnassa syntyvä arvonlisäys jakaantuu siten työvoimakustannuksiin, voittoon sekä poistoihin. Robottien luoma arvonlisäys syntyy voittojen ja poistojen kautta, joista siis yritykset maksavat arvonlisäveron.
Arvonlisäveron lisäksi yritykset maksavat yhteisöveron voitosta ja pääomaverot maksetuista osingoista. Myös nämä verot kohdistuvat paitsi työntekijöiden, myös robottien luomaan arvoon.
6. Robottien määritteleminen on hankalaa
Osmo Soininvaara kiinnittää huomiota siihen, että robotin määritelmä ei ole yksiselitteinen.
”Onko nykyaikaisen kameran valotus- ja tarkennusautomatiikka robotti? Kulutustuotteissa sitä varmaankaan ei ole tarkoitus verottaa, mutta pitäisikö sitä verottaa ammattikuvaajan käyttäessä nykyaikaista kameraa? Tulisi aivan järjettömiä rajanveto-ongelmia, koska automatiikkaa on vähän joka paikassa ja sen määritteleminen, mikä osa automatiikasta on robotteja, on hankalaa”, Soininvaara toteaa.
Jokainen koneiden nousua pelkäävä voi tykönään miettiä, millaista oli elämä Suomessa 1800-luvun katovuosina, jolloin kahdeksan prosenttia väestöstä kuoli nälkään. Automatisaation aikakaudella ei nälkäkuolemia ole havaittu.
